Hirviverotussuositusten vaikutus saaliiseen Uudenmaan hirvitalousalueilla.

Abstract

Hirvi on Suomen tärkein riistalaji ja nykyään sen elinpiiri kattaa koko Suomen. Kanta on hyvin elinvoimainen ja sen kokoa hallitaan metsästyksellä. Hirvikannan suunnitelmallisen hoidon tavoitteena on säilyttää hirvikanta terveenä ja elinvoimaisena. Metsästystä ohjataan kannan verotussuosituksilla, joissa annetaan suositukset saaliin vasaosuuksista ja aikuissaaliin urososuuksista. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään hirviverotussuositusten vaikutusta hirvisaaliiseen Uudenmaan alueella. Vaikutuksia käytiin läpi hirvitalousalueittain vuosilta 2000–2019. Vuotuisia verotussuosituksia verrattiin saaliin uros- ja vasaosuuksiin. Tuloksia tulkittiin saalistiedoista, kuvioista ja kirjallisista suosituksista. Tutkimuksessa selvitettiin myös suositusten vaikutusta saaliiksi saatujen urosten sarvipiikkeihin. Urosten sarvipiikkeihin alettiin kiinnittää enemmän huomiota 2010-luvulla ja Uudenmaan alueella on ollut käytössä erilaisia verotusmalleja urosten verotukseen. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että suositusten vaikuttavuudella on paljon eroja hirvita-lousalueiden välillä. Uusimaa 2 hirvitalousalueella suositukset vaikuttivat selkeitten saalis-rakenteeseen. Tuloksista kävi ilmi, että saaliksi saatujen urosten sarvipiikkien koko on noussut 2010-luvulla. Muutokseen ovat syynä sarvipiikkien määrään ja uroksen ikään perustuvat verotusmallit. Muutos näkyy kasvuna etenkin 10–12-piikkisten urosten osuudessa saaliissa. Saalisrakenteeseen vaikuttavat monet eri tekijät, jotka voivat myös olla aluekohtaisia. Tuloksista ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä suositusten toimivuudesta, mutta ne antavat kuitenkin suuntaa suositusten vaikutuksesta saaliiseen.