Paimion Vähäjoen kuormituskartoitus

Abstract

Opinnäytetyössä tehtiin Paimionjoki-yhdistys ry:n toimeksiannosta ravinnekuormituskartoitus Paimion Vähäjoelle. Kartoituksen tavoitteena oli selvittää tekijät, jotka vaikuttavat voimakkaimmin alueen kuormitukseen. Tulosten perusteella tehtiin toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla Vähäjoenjoen vedenlaatua ja joessa esiintyvän taimenen olosuhteita olisi mahdollista parantaa. Kuormitusarvio laskettiin KUSTAA-työkalun avulla, johon syötetyt tiedot on saatu vapaasti saatavilla olevista kartta- ja tilastoaineistoista, Paimion kunnalta saaduista tiedoista ja maastokäynneillä tehdyistä havainnoista. Merkittävimpien kuormituslähteiden paikallistamiseksi Vähäjoen valuma-alue jaettiin kymmeneen osavaluma-alueeseen. Kuormituslaskelmien tuloksia on esitetty diagrammeilla kuormituslähteittäin ja osavaluma-alue tasolla. Ravinnekuormituskartoituksesta selvisi, että peltoviljely on selkeästi suurin kuormituksen aiheuttaja alueella. Alueella ei havaittu merkittäviä pistekuormituslähteitä. Tulosten perusteella alueelle esitettiin toimenpide-ehdotuksia. Suositeltavat toimenpiteet olivat esimerkiksi vesistön kannalta edullisten viljely- ja metsänhoitomenetelmien käyttö sekä laskeutusaltaiden ja suojakaistojen rakentaminen. Toimenpide-ehdotuksia esitettiin sekä yleisesti koko alueelle, että kohdekohtaisesti. Kohdekohtaiset ehdotukset on esitetty karttojen ja maastokäynneillä otettujen kuvien avulla kohteisiin, joissa kunnostukset olisi mahdollisia toteuttaa tehokkaasti ja taloudellisesti. Toimenpide-ehdotuksiin sisällytettiin ravinnekuormituksen vähentämisen lisäksi myös taimenen liikkumisen ja lisääntymisen kannalta tärkeitä kunnostusehdotuksia.

In this thesis a nutrient load survey of river Vähäjoki in Paimio was conducted for Paimionjoki ry. The aim of the study was to find out the factors that affect the nutritional load of the area the most. A number of proposals for action were introduced with which Vähäjoki’s water quality and the living conditions of trout in the river could be improved. The degree of nutrient loading was calculated with the KUSTAA tool and the information used was gathered from freely available maps and statistics, Paimio’s local government and observations made in field research. In order to find out the most significant sources of ecological load, Vähäjoki’s catchment area was divided into ten sub catchment areas. The results of the survey were presented in a diagram by the sources of loading and also on the level of each sub catchment area. The findings of the nutrient load survey were that agriculture was clearly the biggest source of nutrient load in the area. No significant point sources of pollution were found in the area. Based on the results, a number of proposals for action were introduced. The advisable actions were for example using less polluting methods of cultivation and forestry. Sedimentation basins and buffer zones were recommended to be built. The suggestions were proposed for the whole area but also for specific targets. Destination specific proposals were presented with the aid of pictures gathered during field research to the destinations where improvements could be done efficiently and economically. Proposals included suggestions for trout movement and reproduction in addition to nutrient load reduction.