Oma identiteettini taiteilijana
Saarenvirta, Marianne (2021)
Saarenvirta, Marianne
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061115816
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061115816
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tutkia ja selventää, millainen taiteilija olen. Pohdin myös, miten
taiteellinen identiteettini on kehittynyt ja millainen paikka minulla on taiteilijana tässä maailmassa. Mikä on paikkani yhteiskunnassa naistaiteilijana, venäläistaustaisena ja vähemmistöön kuuluvana. Tutkin romanttisen taiteilijamyytin elämäntapaa, johon koen samaistuvani.
Tutkin identiteettiäni myös psykologian kautta. Taide on tullut jo varhain lapsuudessa osaksi
elämääni. Lapsuudessa koetut asiat vaikuttavat taiteeseeni vielä nykypäivänä. Vertaan itseäni ja
elämääni muutaman tunnetun taiteilijan taiteeseen ja elämään. Taitelijat ovat Vincent van Gogh
(1853–1890), Frida Kahlo (1907–1954), Ellen Thesleff (1869–1954), Helene Schjerfbeck (1862–
1946) ja Hilma af Klint (1862–1944). Otan esille myös naistaiteilijan asemaa nykypäivänä ja
menneisyydessä. Miten se heijastuu itseeni? Yritän hahmottaa omaa luokkataustaani ja perehdyn
yhteiskuntaluokan teoriaan.
Äitini on Venäjältä kotoisin. Venäläinen kulttuuri ja slaavilaisuus ovat minulle tärkeitä asioita.
Koen, että taiteeni on myös omakohtaisen slaavilaisuuteni ilmentämistä. Teoksissani kerron
symboliikan ja omakuvan kautta. Miten taide on sekä erottanut että yhdistänyt minua ihmisiin ja
yhteiskuntaan. Teen useasti taidetta alitajunnasta. Monesti teokseni ovat melankolisia ja mystisiä.
Pohdin myös motiiveja kuvataiteilijana. Taide on selviytymiskeino, ilo ja lahjakkuus itsessäni ja
haluan vaalia sitä loppuelämäni.
taiteellinen identiteettini on kehittynyt ja millainen paikka minulla on taiteilijana tässä maailmassa. Mikä on paikkani yhteiskunnassa naistaiteilijana, venäläistaustaisena ja vähemmistöön kuuluvana. Tutkin romanttisen taiteilijamyytin elämäntapaa, johon koen samaistuvani.
Tutkin identiteettiäni myös psykologian kautta. Taide on tullut jo varhain lapsuudessa osaksi
elämääni. Lapsuudessa koetut asiat vaikuttavat taiteeseeni vielä nykypäivänä. Vertaan itseäni ja
elämääni muutaman tunnetun taiteilijan taiteeseen ja elämään. Taitelijat ovat Vincent van Gogh
(1853–1890), Frida Kahlo (1907–1954), Ellen Thesleff (1869–1954), Helene Schjerfbeck (1862–
1946) ja Hilma af Klint (1862–1944). Otan esille myös naistaiteilijan asemaa nykypäivänä ja
menneisyydessä. Miten se heijastuu itseeni? Yritän hahmottaa omaa luokkataustaani ja perehdyn
yhteiskuntaluokan teoriaan.
Äitini on Venäjältä kotoisin. Venäläinen kulttuuri ja slaavilaisuus ovat minulle tärkeitä asioita.
Koen, että taiteeni on myös omakohtaisen slaavilaisuuteni ilmentämistä. Teoksissani kerron
symboliikan ja omakuvan kautta. Miten taide on sekä erottanut että yhdistänyt minua ihmisiin ja
yhteiskuntaan. Teen useasti taidetta alitajunnasta. Monesti teokseni ovat melankolisia ja mystisiä.
Pohdin myös motiiveja kuvataiteilijana. Taide on selviytymiskeino, ilo ja lahjakkuus itsessäni ja
haluan vaalia sitä loppuelämäni.