Kotoutumista edistäviä tekijöitä ja hyviä käytäntöjä
Cokranlar, Marika (2021)
Cokranlar, Marika
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060915414
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060915414
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena oli kotoutuminen ja sitä edistävien tekijöiden kartoittaminen tutkimustiedon perusteella. Tutkimuksessa haluttiin tuoda esiin ensisijaisesti kotoutumista edistäviä tekijöitä ja myös hyviä käy täntöjä niiden osalta. Maahanmuuton seuraukset ovat parhaimmillaan hyviä, mutta yhteiskunnan toimenpiteet ovat kuitenkin avainasemassa kotoutumisen onnistumisessa. Tutkimuksen tarkoitus oli lisätä tietoa kotoutumisen prosessista ja kotoutumisen edistämisestä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kotoutumista edistäviä tekijöitä ja millaisia ovat hankkeissa kehitetyt kotoutumista edistävät käytännöt.
Tutkimuksen toteutustapa oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineisto koostui laadullisin menetelmin toteutetuista kotoutumista koskevista tutkimuksista sekä hyviä käytäntöjä ja hankkeita koskevista raporteista sekä Kotouttamisen osaamiskeskuksen verkkoaineistosta. Aineisto analysoitiin induktiivisesti luokittelemalla ja järjestelemällä, jonka jälkeen siitä muodostettiin synteesi.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella tärkeimmäksi kotoutumista edistäväksi tekijäksi nousi kielitaito. Muita tärkeitä kotoutumista edistäviä tekijöitä olivat työllistyminen, osallisuus sekä vastaanottavan yhteiskunnan toimenpiteet. Myös kokonaisvaltainen terveys ja kotoutuja itse nousivat esiin. Hankkeissa kehitetyt hyvät käytännöt vastasivat hyvin kotouttamista edistäviin tekijöihin. Tutkimustulosten perusteella monet hyvät
käytännöt rinnastuivat osallisuuden, kielitaidon tai työllistymisen edistämisen teemoihin.
Kotoutumista edistävät asiat olivat paljolti samoja kuin kenen tahansa kantaväestön elämään vaikuttavat tekijät – perhe, ystävät, toimeentulo, terveys, osallisuus ja tunne siitä, että on osa yhteiskuntaa. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus ja se on huomioitava myös kotoutumisessa. Hankkeissa on saatu hyviä tuloksia ja käytäntöjä, mutta ne saattavat myös jäädä vain kokeilun asteelle. Hankkeissa kehitettyjä käytäntöjä
tulee juurruttaa käytäntöön jatkotoimenpiteiden avulla.
Tutkimuksen toteutustapa oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineisto koostui laadullisin menetelmin toteutetuista kotoutumista koskevista tutkimuksista sekä hyviä käytäntöjä ja hankkeita koskevista raporteista sekä Kotouttamisen osaamiskeskuksen verkkoaineistosta. Aineisto analysoitiin induktiivisesti luokittelemalla ja järjestelemällä, jonka jälkeen siitä muodostettiin synteesi.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella tärkeimmäksi kotoutumista edistäväksi tekijäksi nousi kielitaito. Muita tärkeitä kotoutumista edistäviä tekijöitä olivat työllistyminen, osallisuus sekä vastaanottavan yhteiskunnan toimenpiteet. Myös kokonaisvaltainen terveys ja kotoutuja itse nousivat esiin. Hankkeissa kehitetyt hyvät käytännöt vastasivat hyvin kotouttamista edistäviin tekijöihin. Tutkimustulosten perusteella monet hyvät
käytännöt rinnastuivat osallisuuden, kielitaidon tai työllistymisen edistämisen teemoihin.
Kotoutumista edistävät asiat olivat paljolti samoja kuin kenen tahansa kantaväestön elämään vaikuttavat tekijät – perhe, ystävät, toimeentulo, terveys, osallisuus ja tunne siitä, että on osa yhteiskuntaa. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus ja se on huomioitava myös kotoutumisessa. Hankkeissa on saatu hyviä tuloksia ja käytäntöjä, mutta ne saattavat myös jäädä vain kokeilun asteelle. Hankkeissa kehitettyjä käytäntöjä
tulee juurruttaa käytäntöön jatkotoimenpiteiden avulla.