Paljon terveyspalveluita tarvitsevien asiakkaiden ohjaaminen Pieksämäen kaupungin perusturvassa palveluohjauksellisella menetelmällä.

Abstract

Kehittämistyön tavoitteena oli luoda vastaanotto- ja sairaalapalveluiden tulosalueelle toimintamalli paljon terveyspalveluita tarvitsevan asiakkaan jatko-ohjaamiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden moniammatillisen yhteistyön kehittäminen. Toimintamallin tarkoituksena oli moniammatillisen yhteistyön kehittäminen niihin tilanteisiin, missä terveydenhuolto on tunnistanut asiakkaan paljon palveluita tarvitsevaksi ja asiakkaan jatko-ohjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisasiakkuuden piiriin tulee ajankohtaiseksi. Toimeksiantaja oli Pieksämäen kaupungin perusturvan vastaanotto- ja sairaalapalveluiden tulosalue. Kehittämistyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Kehittämistyön tutkimusosan aineisto kerättiin BIKVA-asiakaslähtöistä arviointimallia hyödyntäen perusturvan ammattilaisia haastattelemalla. Haastattelut etenivät sähköpostihaastatteluina yksilö- ja ryhmähaastatteluin. BIKVA-mallia soveltaen eri ammattilaisten haastatteluvaiheita oli neljä. Haastatteluaineisto koostui kolmesta eri haastatteluvaiheesta. Jokaisen haastatteluvaiheen tuloksista nousivat seuraavan vaiheen haastattelukysymykset. Haastatteluaineisto analysoitiin heti eri vaiheiden haastattelujen jälkeen laadullisesti sisällönanalyysiä hyödyntämällä. Kehittämistyön pohjalta nousi kehitysehdotukseksi moniammatillisuuden huomiointi. Jatkossa palvelutarpeen arvioinnit olisi mahdollista toteuttaa moniammatillisena verkostona ja mahdollisuus konsultaatioon asiakkaan suostumuksella. Huolen puheeksiotto nousi avainasemaan asiakasprosessin alkuvaiheessa, ja ehdotuksena tähän nousi terveydenhuollon ammattilaisten rohkaisu sosiaalipuolen asioiden puheeksi ottoon tiedotuksen ja koulutuksen avulla. Analysoinnista nousi esille sosiaalihuollon yhteystietojen ajantasaisuus, jota pidettiin erittäin tärkeänä. Yhteystietojen ajantasaisuus helpottaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Yhdeksi merkittäväksi kehittämisehdotukseksi nousi rajapinnassa työskentelevä työntekijä. Työntekijä toimisi koordinoijana eri palveluiden välillä ja olisi asiakkaan rinnalla kulkija prosessin alkuvaiheessa sekä tekisi alustavaa selvitystyötä ennen eri palveluihin ohjautuvuutta. Palveluneuvonnan ja ohjauksen tärkeys nähtiin tärkeänä osana koko asiakasprosessia.