Itsenäistymisen tie sijaishuollosta omaan elämään: Nuorten kokemuksia sijaishuollon toiminnasta

Abstract

Opinnäytetyössä selvitettiin, miten eteläsavolaisesta lastensuojelulaitoksesta saatu tuki oli hyödyttänyt nuorta hänen omassa itsenäistymisprosessissaan, ja mitä he olisivat mahdollisesti kaivanneet lisää. Tarve toiminnan kehittämistä edistäville ideoille nousi lastensuojelulaitoksen henkilökunnalta. Nuorten kokemuksien kautta oli mahdollista saada tietoa sijaishuollon toiminnasta – niin sen nykyisellään toimivista osista kuin myös mahdollisista ideoista toiminnan kehittämiselle. Lastensuojelulaitoksessa on kahdenlaista toimintaa: pienryhmäkoti, joka on seitsemänpaikkainen ja tarkoitettu iältään yli 12-vuotiaille, ja perhekoti, jossa on enintään kuusi lasta kerrallaan, eikä siellä ole ikärajaa määritelty. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tieto kerättiin haastattelututkimuksena, haastattelemalla viittä itsenäistynyttä nuorta, jotka olivat iältään 20–30-vuotiaita. Litteroitu aineisto analysoitiin teemoittelua käyttäen. Tutkimustuloksista selvisi, että sijaishuollon antama tuki oli vaikuttanut merkittävästi nuorten itsenäistymisprosessin kulkuun. Haastatteluista käy ilmi, että tuki oli ollut monipuolista ja pääosin tarpeen mukaista, ottaen kuitenkin huomioon erot perhekodissa ja pienryhmäkodissa olleiden nuorten välillä. Haasteena itsenäistyvän nuoren näkökulmasta sijaishuollon toiminnassa nousi esille omaohjaajan puute perhekodeissa olleilla nuorilla, kun taas omaohjaajan olemassaolo nousi esiin vahvuutena pienryhmäkodin puolella. Lisää tukea olisi kaivattu sosiaalisen verkoston ylläpitoon ja sen luomiseen, tulevaisuuden suunnitteluun sekä raha-asioista huolehtimiseen. Kodinhoidollisten toimintojen harjoitteluun oltiin pääosin tyytyväisiä ja niistä koettiin olleen hyötyä omillaan pärjäämisessä. Haastatteluissa ilmeni myös laaja kirjo itsenäistymiseen liittyviä tunteita, jotka vaihtelivat aina luottavaisuudesta unohdetun olon tunteisiin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sijaishuollon toiminnassa oli paljon toimivaa ja nuoren itsenäistymistä tukevaa toimintaa. Tutkimustulokset antoivat kuitenkin myös aihetta miettiä, voisiko sijaishuollon toimintamallia muuttaa sellaiseksi, että se tukisi vieläkin paremmin nuorten itsenäistymistä ja yhteiskuntaan sopeutumista. Asiasanat: kvalitatiivinen tutkimus, nuoruus, lastensuojelu, sijaishuolto, jälkihuolto, itsenäistyminen, omaohjaajuus

The aim of this thesis was to study how support of child protection in South Savo has benefited young people in the process of independence and what else they might have needed. Necessity for ideas to enhance development arose from the child protection staff. Study of young peoples’ experiences, allowed to become aware of the existing activities and services provided by foster care, as well as possible ideas for their development. The child welfare unit has two types of services: a seven-seater small group home intended for children over 12, and the family home, which has no more than six children at a time and no age limit. This thesis was carried out as a qualitative research. The information was gathered as an interview study. Five independent adolescents aged between 20 and 30 were interviewed. The transcribed material was thematically analysed. The research results indicated that support provided by foster care had made a significant contribution to the process of independence for young people. The interviews showed that support has been varied and predominantly fluent. Though, noting the difference between young people placed in the family home or ones in the small group home. As a challenge, the lack of a personal instructor for young people who were in family homes emerged, while the existence of personal instructor was a strength in the small group home. More support was needed for the maintenance of social network and its creation, planning the future and taking care of finances. The practices of housekeeping were welcomed and found beneficial. The interviews also manifested a wide spectrum of emotions related to independence, ranging from confidence to feelings of being forgotten. As a conclusion, there are many functioning activities and services in foster care, which support the independence of young people. However, the findings also give reason for consideration a change in the foster care model so that it will support young people to become more independent and integrated into society even better. Keywords: qualitative research, youth, child protection, foster care, aftercare, to become independent, personal instructor