Perävaunun täyttöasteen optimointi Case-yritykselle
Airikkala, Antti (2021)
Airikkala, Antti
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061415904
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061415904
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli tutkia Case-yrityksen pakkauslogistiikan täyttöastetta, ja esittää tutkimuksen pohjalta kehitysideoita sen parantamiseksi. Aihetta analysoitiin kahden tutkimuskysymyksen avulla: miksi perävaunujen täyttöaste on niin heikko, ja miten sitä voitaisiin parantaa?
Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkasteltiin yleisiä menetelmiä ja toimintatapoja logistiikan alalla. Tarkastelun kohteena oli muun muassa täyttöaste ja sen mittaaminen, milk run eli keräilykierros, kuorman suunnittelu ja lastaus, sekä erilaiset kuljetustyypit. Lisäksi tutkimuksen teoriaosassa käsiteltiin Case-yrityksen logistista prosessia alusta loppuun, sekä vertailtiin sitä alan yleisiin käytäntöihin.
Tutkimuksen empiirisessä osassa analysoitiin ensin Case-yrityksen nykyistä tilannetta täyttöasteen kannalta, sekä pohdittiin syitä sen heikkoon tasoon. Täyttöastetta tarkasteltiin ensin kaikkien kuljetusyhtiöiden muodostamana yhtenä kokonaisuutena, minkä jälkeen sitä tarkasteltiin kuljetusyhtiöittäin. Dataa saatiin kerättyä Case-yrityksen sisäisistä järjestelmistä, sekä yrityksen henkilökuntaa haastattelemalla.
Tutkimuksessa löydettiin kolme merkittävämpää täyttöasteeseen negatiivisella tavalla vaikuttavaa ongelmaa: pakkausten epäsopivat mitat, kuljetusyhtiöiden aluejaottelut ja lastaussuunnitelmien heikko taso. Näiden pohjalta laadittiin kolme kehitysideaa: pakkausten mittojen tarkastelu ja uudelleensuunnittelu, kuljetusyhtiöiden aluejaon tarkastelu ja muuttaminen, ja kuljetusyhtiöiden lisäkoulutus tai vaihtaminen.
Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkasteltiin yleisiä menetelmiä ja toimintatapoja logistiikan alalla. Tarkastelun kohteena oli muun muassa täyttöaste ja sen mittaaminen, milk run eli keräilykierros, kuorman suunnittelu ja lastaus, sekä erilaiset kuljetustyypit. Lisäksi tutkimuksen teoriaosassa käsiteltiin Case-yrityksen logistista prosessia alusta loppuun, sekä vertailtiin sitä alan yleisiin käytäntöihin.
Tutkimuksen empiirisessä osassa analysoitiin ensin Case-yrityksen nykyistä tilannetta täyttöasteen kannalta, sekä pohdittiin syitä sen heikkoon tasoon. Täyttöastetta tarkasteltiin ensin kaikkien kuljetusyhtiöiden muodostamana yhtenä kokonaisuutena, minkä jälkeen sitä tarkasteltiin kuljetusyhtiöittäin. Dataa saatiin kerättyä Case-yrityksen sisäisistä järjestelmistä, sekä yrityksen henkilökuntaa haastattelemalla.
Tutkimuksessa löydettiin kolme merkittävämpää täyttöasteeseen negatiivisella tavalla vaikuttavaa ongelmaa: pakkausten epäsopivat mitat, kuljetusyhtiöiden aluejaottelut ja lastaussuunnitelmien heikko taso. Näiden pohjalta laadittiin kolme kehitysideaa: pakkausten mittojen tarkastelu ja uudelleensuunnittelu, kuljetusyhtiöiden aluejaon tarkastelu ja muuttaminen, ja kuljetusyhtiöiden lisäkoulutus tai vaihtaminen.