Itseään viiltelevä nuori hoitotyön asiakkaana
Koskela-Koivisto, Hanna (2012)
Koskela-Koivisto, Hanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112716905
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112716905
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia Tampereen ammattikorkeakoulun hoitotyön vaihtoehtoisten ammattiopintojen opiskelijoille oppimateriaalia itseään viiltelevästä nuoresta hoitotyön asiakkaana. Tehtävinä oli selvittää mitä hoitotyön opiskelijan tulisi tietää viiltelystä ilmiönä ja millainen on hyvä oppimateriaali. Tavoitteena oli lisätä hoitotyön opiskelijan tietoa viiltelystä ilmiönä sekä valmiuksia kohdata viiltelevä nuori hoitotyössä. Opinnäytetyön tiedonhankintamenetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta sekä asiantuntijahaastattelua. Nämä yhdessä muodostavat oppimateriaalin sisällön. Oppimateriaali toteutettiin PowerPoint-esityksen muodossa.
Viiltely on yleisin tarkoituksellisen itsensä vahingoittamisen muoto, jota esiintyy yleensä vasta nuoruusiässä. Itsensä viiltely on impulsiivista toimintaa, joka tuottaa viiltelijälle välitöntä, väliaikaista helpotusta stressistä ja kuormituksesta. Itseään viiltävän nuoren hoitoon tulee suhtautua vakavasti, sillä hän ei välttämättä kykene hallitsemaan sietämätöntä pahaa oloaan muilla keinoin. Viiltely on myös tapa ilmaista itseään tai rituaalista käyttäytymistä, jonka kautta nuori kokee kuuluvansa johonkin ryhmään. Nuoret viiltelevät myös siitä syystä, että viillellessä itsensä vahingoittaminen ja veren näkeminen oletettavasti todistavat nuorelle, että hän on olemassa.
Itseään viiltelevän nuoren auttajana voi toimia kuka tahansa, joka tietää hänen viiltelystään. Viiltelykäyttäytyminen voidaan ajatella huomionhakuisena tai manipuloivana käytöksenä tai toisinaan myös epätoivoisena vulgaarisuutena tai aggressiivisuutena. Kun hoitajana kohtaa itseään viiltelevän nuoren, tulee lähestymistavan olla empaattinen ja neutraali. Hoitajan tulee kohdata viiltelevä nuori yksilönä, eikä nähdä hänessä ainoastaan viiltelyn aiheuttamaa vammaa. Itsensä viiltely herättää voimakkaita reaktioita ja asenteita hoitoalan ammattilaisten keskuudessa. Viiltelyn voidaan ajatella olevan huomionhakuista, manipuloivaa käyttäytymistä, joka entisestään lisää viiltelykäyttäytymistä. Erilaisia viiltelyn hoitomuotoja ovat muun ryhmäterapia, yksilöterapia, perheterapia, lääkitys, kuormituksen vähentäminen ja omien hallintakeinojen kehittäminen esimerkiksi ahdistuneisuuden hallinnassa.
Jatkotutkimuksena olisi tärkeää selvittää hoitajien kokemuksia viiltelevästä nuoresta ja viiltelystä ilmiönä nykyisin. Tätä opinnäytetyötä tehdessäni huomasin, että merkittävimmät tutkimukset viiltelystä hoitohenkilökunnan kokemana on tehty vuosikymmeniä sitten. Täten tuoretta tietoa ei ole juurikaan saatavilla.
Viiltely on yleisin tarkoituksellisen itsensä vahingoittamisen muoto, jota esiintyy yleensä vasta nuoruusiässä. Itsensä viiltely on impulsiivista toimintaa, joka tuottaa viiltelijälle välitöntä, väliaikaista helpotusta stressistä ja kuormituksesta. Itseään viiltävän nuoren hoitoon tulee suhtautua vakavasti, sillä hän ei välttämättä kykene hallitsemaan sietämätöntä pahaa oloaan muilla keinoin. Viiltely on myös tapa ilmaista itseään tai rituaalista käyttäytymistä, jonka kautta nuori kokee kuuluvansa johonkin ryhmään. Nuoret viiltelevät myös siitä syystä, että viillellessä itsensä vahingoittaminen ja veren näkeminen oletettavasti todistavat nuorelle, että hän on olemassa.
Itseään viiltelevän nuoren auttajana voi toimia kuka tahansa, joka tietää hänen viiltelystään. Viiltelykäyttäytyminen voidaan ajatella huomionhakuisena tai manipuloivana käytöksenä tai toisinaan myös epätoivoisena vulgaarisuutena tai aggressiivisuutena. Kun hoitajana kohtaa itseään viiltelevän nuoren, tulee lähestymistavan olla empaattinen ja neutraali. Hoitajan tulee kohdata viiltelevä nuori yksilönä, eikä nähdä hänessä ainoastaan viiltelyn aiheuttamaa vammaa. Itsensä viiltely herättää voimakkaita reaktioita ja asenteita hoitoalan ammattilaisten keskuudessa. Viiltelyn voidaan ajatella olevan huomionhakuista, manipuloivaa käyttäytymistä, joka entisestään lisää viiltelykäyttäytymistä. Erilaisia viiltelyn hoitomuotoja ovat muun ryhmäterapia, yksilöterapia, perheterapia, lääkitys, kuormituksen vähentäminen ja omien hallintakeinojen kehittäminen esimerkiksi ahdistuneisuuden hallinnassa.
Jatkotutkimuksena olisi tärkeää selvittää hoitajien kokemuksia viiltelevästä nuoresta ja viiltelystä ilmiönä nykyisin. Tätä opinnäytetyötä tehdessäni huomasin, että merkittävimmät tutkimukset viiltelystä hoitohenkilökunnan kokemana on tehty vuosikymmeniä sitten. Täten tuoretta tietoa ei ole juurikaan saatavilla.