Responsible Party -vastuullisuuskonseptin brändi-identiteetin ja brändi-imagon vastaavuus
Mwiinga, Betty (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061516076
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061516076
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin Responsible Party -vastuullisuuskonseptin brändi-identiteetin vastaavuutta sen brändi-imagoon. Tavoitteena oli selvittää, mistä Responsible Party -konseptin brändi-identiteetti muodostuu, mikä on Responsible Party -konseptin brändi-imago sekä miten brändi-identiteetti ja brändi-imago eroavat toisistaan, suhteessa brändikäsikirjan mukaiseen tavoitemielikuvaan. Vastuullisuus ja yhteisöllinen ajattelu ovat korostuvia teemoja nykyajan brändiajattelussa ja vielä ei olla tutkittu ideologiaan perustuvaa brändiä.
Tutkimusmenetelmä oli monimenetelmäinen yhdistäen kahdessa erillisessä tutkimuksessa sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia otteita. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa aineisto ke-rättiin teemahaastattelun avulla, jonka näytteeksi harkinnanvaraisesti valittiin kaksi Responsible Party -konseptin brändin rakennuksesta vastannutta asiantuntijaa. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa aineisto kerättiin verkkokyselytutkimuksen avulla Erasmus Student Network Finland järjestön jäseniltä. Kyselylomake jaettiin järjestön kanavien kautta ja kyseessä oli ryväsotanta, jossa jokaisella vastaajalla oli yhtä suuri todennäköisyys tulla valituksi. Kyselyn aukaisi 217 perusjoukkoon kuuluvia havaintoyksiköitä, joista lopulta vastasi yhteensä 54. Verkkokyselylomakkeen vastaukset analysointiin käyttäen Webropolia ja Exceliä. Molempien tutkimusten kysymykset pohjautuivat teoreettiseen viitekehykseen, jossa käsiteltiin brändin rakentamista, brändi-identiteettiä ja brändi-imagoa.
Tutkimustulokset osoittivat, ettei valtaosalle kohderyhmän edustajille Responsible Party -konsepti ollut brändinä tuttu. Tutkimustulokset myös osoittivat, että lähetetyssä brändi-identiteetissä oli ristiriitaa suhteessa tavoitemielikuvaan ja suurimmat eroavaisuudet olivat brändin fyysisen olemuksen, persoonallisuuden ja kulttuurin osa-alueissa. Tutkimuksen johtopäätös on selkeyttää ja lisätä brändi-identiteetin viestintää kohderyhmän edustajille.
Tutkimusmenetelmä oli monimenetelmäinen yhdistäen kahdessa erillisessä tutkimuksessa sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia otteita. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa aineisto ke-rättiin teemahaastattelun avulla, jonka näytteeksi harkinnanvaraisesti valittiin kaksi Responsible Party -konseptin brändin rakennuksesta vastannutta asiantuntijaa. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa aineisto kerättiin verkkokyselytutkimuksen avulla Erasmus Student Network Finland järjestön jäseniltä. Kyselylomake jaettiin järjestön kanavien kautta ja kyseessä oli ryväsotanta, jossa jokaisella vastaajalla oli yhtä suuri todennäköisyys tulla valituksi. Kyselyn aukaisi 217 perusjoukkoon kuuluvia havaintoyksiköitä, joista lopulta vastasi yhteensä 54. Verkkokyselylomakkeen vastaukset analysointiin käyttäen Webropolia ja Exceliä. Molempien tutkimusten kysymykset pohjautuivat teoreettiseen viitekehykseen, jossa käsiteltiin brändin rakentamista, brändi-identiteettiä ja brändi-imagoa.
Tutkimustulokset osoittivat, ettei valtaosalle kohderyhmän edustajille Responsible Party -konsepti ollut brändinä tuttu. Tutkimustulokset myös osoittivat, että lähetetyssä brändi-identiteetissä oli ristiriitaa suhteessa tavoitemielikuvaan ja suurimmat eroavaisuudet olivat brändin fyysisen olemuksen, persoonallisuuden ja kulttuurin osa-alueissa. Tutkimuksen johtopäätös on selkeyttää ja lisätä brändi-identiteetin viestintää kohderyhmän edustajille.