Ihmettelyä kolmannessa tilassa : taideperustainen työskentely kohtaamisen mahdollistajana ja luovan prosessin käynnistäjänä
Kärkkäinen, Maria (2021)
Kärkkäinen, Maria
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061716221
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061716221
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tapaustutkimus, joka käsittelee taideperustaista työskentelyä erilaisissa toimintaympäristöissä alan muotoutuvien käsitteiden valossa. Aineisto koostuu viidestä tapausesimerkistä, jotka ovat konkreettisia kuvauksia taideperustaisesta työskentelystä opinnäytetyön tekijän työuralta. Kaikki kuvatut tapausesimerkit liittyvät taideprojekteihin, jotka tekijä on toteuttanut eri yhteisöjen ja toimijoiden kanssa erilaisissa toimintaympäristöissä, kuten sosiaali- ja terveyspuolella sekä erilaisissa organisaatioissa vuosien 2011–2019 välisenä aikana.
Työn ensisijaisena tavoitteena on jäsentää tapausesimerkkien avulla taiteilijan roolin, työnkuvan ja tehtävien muutosta sekä kiinnittää työskentely osaksi alan laajempaa teoreettista viitekehystä ja tutkimustietoa. Toinen tavoite on tekijän soveltaman tulkintakehikon – kolmannen tilan käsitteen sekä taiteellisissa interventioissa tarvittavien osaamiskompetenssien – kautta kartoittaa ja peilata, millaisia havaintoja aineistosta niiden pohjalta nousee esille. Tulkintakehikon teoreettisena taustana vaikuttaa Homi K. Bhabhan hybriditeetin ja kolmannen tilan teoria, Heli Ansion, Piia Hounin ja Mikko Piispan taiteilijan työn muutosta ja hybridisyyttä käsittelevä haastatteluaineistoon pohjautuva artikkeli sekä Kai Lehikoisen taiteilijan rooleja ja osaamiskompetensseja taiteellisissa interventioissa kartoittava tutkimusaineisto ja viitekehys, joka nivoutuu osaksi laajempia yhteiskunnallisia työelämän kehittämiseen liittyviä tavoitteita.
Opinnäytetyö piirtää käytännön esimerkkien kautta esille alalla käytettyjen termien ja käsitteiden kirjoa ja muutosta sekä avaa taideperustaisen työskentelyn moninaisia lähtökohtia ja toteutustapoja. Tapausesimerkkeinä oleville taideprojekteille yhteisiä nimittäjiä ovat olleet niiden sisällölliset teemat, työskentelymetodi sekä tekijän intentio. Taideperustaisen työskentelyn kautta syntyneiden kohtaamisten avulla on ollut mahdollista päästä dialogiin eri taustoista tulevien osallistujien kesken. Näiden kohtaamisen hetkien kautta on ollut mahdollista ihmetellä yhdessä taiteen ja taideperustaisen työskentelyn kautta avautuneita näkökulmia.
Päätelmänä voidaan todeta, että taideperustaisen työskentelyn integroiminen luonnolliseksi osaksi erilaisia organisaatioita, yhteisöjä sekä moniammatillisia tiimejä vaatii uudenlaista osaamista, aikaa, resursseja ja sitoutumista. Parhaimmillaan työskentely ja taideperustaiset menetelmät toimivat väylänä yhteisen dialogin ja kolmansien tilojen löytämiselle, jossa luovan prosessin kautta avautuu mahdollisuus oppia ja kehittää jotain uutta.
Työn ensisijaisena tavoitteena on jäsentää tapausesimerkkien avulla taiteilijan roolin, työnkuvan ja tehtävien muutosta sekä kiinnittää työskentely osaksi alan laajempaa teoreettista viitekehystä ja tutkimustietoa. Toinen tavoite on tekijän soveltaman tulkintakehikon – kolmannen tilan käsitteen sekä taiteellisissa interventioissa tarvittavien osaamiskompetenssien – kautta kartoittaa ja peilata, millaisia havaintoja aineistosta niiden pohjalta nousee esille. Tulkintakehikon teoreettisena taustana vaikuttaa Homi K. Bhabhan hybriditeetin ja kolmannen tilan teoria, Heli Ansion, Piia Hounin ja Mikko Piispan taiteilijan työn muutosta ja hybridisyyttä käsittelevä haastatteluaineistoon pohjautuva artikkeli sekä Kai Lehikoisen taiteilijan rooleja ja osaamiskompetensseja taiteellisissa interventioissa kartoittava tutkimusaineisto ja viitekehys, joka nivoutuu osaksi laajempia yhteiskunnallisia työelämän kehittämiseen liittyviä tavoitteita.
Opinnäytetyö piirtää käytännön esimerkkien kautta esille alalla käytettyjen termien ja käsitteiden kirjoa ja muutosta sekä avaa taideperustaisen työskentelyn moninaisia lähtökohtia ja toteutustapoja. Tapausesimerkkeinä oleville taideprojekteille yhteisiä nimittäjiä ovat olleet niiden sisällölliset teemat, työskentelymetodi sekä tekijän intentio. Taideperustaisen työskentelyn kautta syntyneiden kohtaamisten avulla on ollut mahdollista päästä dialogiin eri taustoista tulevien osallistujien kesken. Näiden kohtaamisen hetkien kautta on ollut mahdollista ihmetellä yhdessä taiteen ja taideperustaisen työskentelyn kautta avautuneita näkökulmia.
Päätelmänä voidaan todeta, että taideperustaisen työskentelyn integroiminen luonnolliseksi osaksi erilaisia organisaatioita, yhteisöjä sekä moniammatillisia tiimejä vaatii uudenlaista osaamista, aikaa, resursseja ja sitoutumista. Parhaimmillaan työskentely ja taideperustaiset menetelmät toimivat väylänä yhteisen dialogin ja kolmansien tilojen löytämiselle, jossa luovan prosessin kautta avautuu mahdollisuus oppia ja kehittää jotain uutta.