Tuotekehitysprosessin kehittäminen laadunvarmistuksen näkökulmasta
Holappa, Jouko (2012)
Holappa, Jouko
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2012

Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112817140
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112817140
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee ohjelmistotuotekehitystä tekevän tiimin tuotekehitysprosessin kehittämistä laadunvarmistuksellisesta näkökulmasta.
Ohjelmistokehityksessä virheet ja muut laatuongelmat voivat aiheuttaa merkittävää haittaa ja ylimääräistä työtä. Puutteet ohjelmistojen laadussa pakottavat yritykset panostamaan laatuun monella eri tavalla. Ohjelmistojen laatuun voidaan vaikuttaa ohjelmistojen elinkaaren eri vaiheissa monin eri tavoin. Nykyaikaiset ja kehittyneet ketterät menetelmät tarjoavat hyvän lähtökohdan laadukkaiden ohjelmistojen tuottamiseen ketterästi toimimaan kykenevissä tiimeissä ja organisaatioissa.
Ketterät menetelmät eivät kuitenkaan yksin pysty takaamaan laadullisesti hyviä ohjelmistoja. Laadun tuottamiseksi tulee sekä laadunvarmistuksen että ohjelmistokehitykseen ja laadunvarmistukseen liittyvien prosessien olla kunnossa. Sopivilla ja joustavilla prosessien kehittämisen menetelmillä voidaan tukea ketterien kehitysmenetelmien päämääriä laadullisesti hyvien ohjelmistojen valmistamiseen ja päinvastoin.
Kehittämistehtävässä prosessin kehittämisen viitekehyksenä käytettiin soveltaen CMMI-DEV 1.3:a sen joustavuuden vuoksi, sekä sen vuoksi että se soveltuu hyvin käytettäväksi ketterien menetelmien kanssa. Kehitysprojektissa havaittiin, että laadulliset ongelmat ovat usein seurausta puutteellisista laadunvarmistuksen toimenpiteistä. Lisäksi projektissa havaittiin, että laadullisiin ongelmiin voidaan vaikuttaa pienilläkin toimenpiteillä. Jatkuva laadullisesti hyvien ohjelmistotuotteiden tuottaminen sen sijaan vaatii hyviä toistettavia prosesseja, jotta laatu säilyy.
CMMI-DEV 1.3 osoittautui hyväksi prosessin kehittämisen suuntaviivoja antavaksi viitekehykseksi pienessä ohjelmistokehitystyötä tekevässä tiimissä. Viitekehyksessä on selvästi huomioitu kohdeympäristön tarpeet ja alan parhaat käytännöt, joita on hyödynnetty prosessien kehittämisen ohjaamisessa. Kehittymisen ja laadun mittareiden osalta havaittiin, että mittareiden valinnassa ja määrittelyssä on oltava hyvin kriittinen. Näennäisesti hyvillä mittareilla ei välttämättä saada tarkoituksenmukaisia mittaustuloksia, eikä selviä syy-seuraussuhteita pystytä esittämään tutkittavasta ilmiöstä.
Ohjelmistokehityksessä virheet ja muut laatuongelmat voivat aiheuttaa merkittävää haittaa ja ylimääräistä työtä. Puutteet ohjelmistojen laadussa pakottavat yritykset panostamaan laatuun monella eri tavalla. Ohjelmistojen laatuun voidaan vaikuttaa ohjelmistojen elinkaaren eri vaiheissa monin eri tavoin. Nykyaikaiset ja kehittyneet ketterät menetelmät tarjoavat hyvän lähtökohdan laadukkaiden ohjelmistojen tuottamiseen ketterästi toimimaan kykenevissä tiimeissä ja organisaatioissa.
Ketterät menetelmät eivät kuitenkaan yksin pysty takaamaan laadullisesti hyviä ohjelmistoja. Laadun tuottamiseksi tulee sekä laadunvarmistuksen että ohjelmistokehitykseen ja laadunvarmistukseen liittyvien prosessien olla kunnossa. Sopivilla ja joustavilla prosessien kehittämisen menetelmillä voidaan tukea ketterien kehitysmenetelmien päämääriä laadullisesti hyvien ohjelmistojen valmistamiseen ja päinvastoin.
Kehittämistehtävässä prosessin kehittämisen viitekehyksenä käytettiin soveltaen CMMI-DEV 1.3:a sen joustavuuden vuoksi, sekä sen vuoksi että se soveltuu hyvin käytettäväksi ketterien menetelmien kanssa. Kehitysprojektissa havaittiin, että laadulliset ongelmat ovat usein seurausta puutteellisista laadunvarmistuksen toimenpiteistä. Lisäksi projektissa havaittiin, että laadullisiin ongelmiin voidaan vaikuttaa pienilläkin toimenpiteillä. Jatkuva laadullisesti hyvien ohjelmistotuotteiden tuottaminen sen sijaan vaatii hyviä toistettavia prosesseja, jotta laatu säilyy.
CMMI-DEV 1.3 osoittautui hyväksi prosessin kehittämisen suuntaviivoja antavaksi viitekehykseksi pienessä ohjelmistokehitystyötä tekevässä tiimissä. Viitekehyksessä on selvästi huomioitu kohdeympäristön tarpeet ja alan parhaat käytännöt, joita on hyödynnetty prosessien kehittämisen ohjaamisessa. Kehittymisen ja laadun mittareiden osalta havaittiin, että mittareiden valinnassa ja määrittelyssä on oltava hyvin kriittinen. Näennäisesti hyvillä mittareilla ei välttämättä saada tarkoituksenmukaisia mittaustuloksia, eikä selviä syy-seuraussuhteita pystytä esittämään tutkittavasta ilmiöstä.
