Kuntoutusmenetelmiä aivoverenkiertohäiriön jälkeen ilmeneviin kognitiivisiin haasteisiin : narratiivinen kirjallisuuskatsaus
Valdolin, Emmi; Rantamäki, Emma (2021)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021062116494
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021062116494
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli koota uusinta saatavilla olevaa tutkimustietoa ja näyttöä kognitiivisten toimintojen kuntoutuksesta toimintaterapiassa aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Lisäksi tarkoituksena oli tarkastella erilaisten kognitiivisten toimintojen kuntoutuksessa käytettyjen menetelmien vaikuttavuutta. Tavoitteena oli tuoda tietoisuuteen mahdollisia uusia työskentelytapoja ja kuntoutusmenetelmiä tai vahvistaa jo käytössä olevien menetelmien pätevyyttä. Opinnäytetyö toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena.
Hakuja tehtiin viidestä eri tietokannasta (OTDbase, Sage Journals, CinahlCompelete, Academic search elite, & Medline). Haut tuottivat 987 tulosta ja rajausten sekä tarkan lukuprosessin jälkeen lopulliseen aineistoon valikoitui 7 tutkimusartikkelia. Turun ammattikorkeakoulun kirjaston kokoelmista tehdyn manuaalisen haun perusteella löytyi lisäksi 4 artikkelia. Tutkimusten pohjalta löydettiin 10 toimintaterapiaan soveltuvaa kognitiivista lähestymistapaa/kuntoutusmenetelmää.
Neljä aineiston tutkimuksista käsittelee teknologia-avusteista terapian toteutusta ja loput tutkimusartikkelien menetelmistä tavanomaisemmin keinoin toteutuvaa kuntoutusta. Aineisto esittelee uudempia kuntoutusmenetelmiä tai uusia keinoja käyttää tai yhdistellä vanhoja menetelmiä aivoverenkiertohäiriö- tai aivovammakuntoutujien kannalta tarkoituksenmukaisten lopputulosten saavuttamiseksi. Menetelmien pohjalta nousseet keskeisimmät teemat nykypäivän kuntoutuksessa ovat metakognitiivinen näkökulma kognitiiviseen kuntoutukseen, taitojen strategioiden yleistyminen (generalisaatio), kotiin sijoittuva kuntoutus sekä teknologia-avusteinen kuntoutus.
Kognitiivisten kuntoutusmenetelmien suhteen tuoretta tutkimustietoa ei ole runsaasti ja useassa aineiston tutkimuksessa jo itsessään todetaan tarve lisätutkimukselle. Lisätutkimuksia tarvitaan, jotta voidaan luotettavasti tehdä yleistyksiä ja suosituksia kuntoutusmenetelmien käytöstä näyttöön perustuen. Kuitenkin tietyt teemat toistuvat menetelmästä riippumatta, joten esimerkiksi edellä mainittujen periaatteiden sisällyttäminen kuntoutukseen voi lisätä toimintaterapian vaikuttavuutta.
Hakuja tehtiin viidestä eri tietokannasta (OTDbase, Sage Journals, CinahlCompelete, Academic search elite, & Medline). Haut tuottivat 987 tulosta ja rajausten sekä tarkan lukuprosessin jälkeen lopulliseen aineistoon valikoitui 7 tutkimusartikkelia. Turun ammattikorkeakoulun kirjaston kokoelmista tehdyn manuaalisen haun perusteella löytyi lisäksi 4 artikkelia. Tutkimusten pohjalta löydettiin 10 toimintaterapiaan soveltuvaa kognitiivista lähestymistapaa/kuntoutusmenetelmää.
Neljä aineiston tutkimuksista käsittelee teknologia-avusteista terapian toteutusta ja loput tutkimusartikkelien menetelmistä tavanomaisemmin keinoin toteutuvaa kuntoutusta. Aineisto esittelee uudempia kuntoutusmenetelmiä tai uusia keinoja käyttää tai yhdistellä vanhoja menetelmiä aivoverenkiertohäiriö- tai aivovammakuntoutujien kannalta tarkoituksenmukaisten lopputulosten saavuttamiseksi. Menetelmien pohjalta nousseet keskeisimmät teemat nykypäivän kuntoutuksessa ovat metakognitiivinen näkökulma kognitiiviseen kuntoutukseen, taitojen strategioiden yleistyminen (generalisaatio), kotiin sijoittuva kuntoutus sekä teknologia-avusteinen kuntoutus.
Kognitiivisten kuntoutusmenetelmien suhteen tuoretta tutkimustietoa ei ole runsaasti ja useassa aineiston tutkimuksessa jo itsessään todetaan tarve lisätutkimukselle. Lisätutkimuksia tarvitaan, jotta voidaan luotettavasti tehdä yleistyksiä ja suosituksia kuntoutusmenetelmien käytöstä näyttöön perustuen. Kuitenkin tietyt teemat toistuvat menetelmästä riippumatta, joten esimerkiksi edellä mainittujen periaatteiden sisällyttäminen kuntoutukseen voi lisätä toimintaterapian vaikuttavuutta.