Lapsensa menettäneiden vanhempien kokemuksia heidän saamastaan tuesta menetyksen jälkeen : "Ne, joiden piti olla lähimpänä, olivatkin kauimmaisina"

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kokemuksia saadusta tuesta vanhempien kohdatessa lapsensa menetyksen. Tutkimus pyrki selvittämään muun muassa vaikuttiko lapsen kuolema vanhempien pari- ja perhesuhteisiin sekä olivatko vastaajat havainneet muutoksia muussa lähipiirissä. Näiden lisäksi selvitettiin myös, minkä tahon vanhemmat kokivat tärkeimmäksi tukijaksi ja missä tukimuodossa olisi heidän mielestään kehitettävää.

Opinnäytetyössä käytettiin lähestymistapana laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeiden kautta ja vastauksia tuli vanhemmilta yhteensä yksitoista. Lomakkeen kaikki kysymykset olivat muotoiltu avoimiksi. Tutkimuksen analysointimenetelmänä käytettiin teemoittelua.

Tutkimustuloksista kävi ilmi, että suurin osa vanhemmista mainitsi tärkeimmiksi tukijoiksi oman puolison, ystävät ja vertaistuen. Parisuhteessa nähtiin tapahtuneen muutoksia, joskin tulokset vaihtelivat suuresti sen suhteen, nähtiinkö muutokset positiivisina vai negatiivisina. Lapsen menetys nähtiin sekä yhdistävänä että erottavana tekijänä. Lähiverkoston kohdalla tutkimus osoitti suuria muutoksia. Vastaajat mielsivät lähipiirin muuttuneen merkittävästi lapsen kuoleman jälkeen. Saman kokemuksen kohdanneet vanhemmat eli vertaiset koettiin tärkeiksi tukijoiksi. Vanhempia yllätti myös lähimpien ystävien kaikkoaminen suuren surun keskellä. Ammattiapu nousi myös tärkeäksi osaksi tutkimusta. Vanhemmat kokivat, että kyseisen avun olisi tultava lähemmäksi kriisin kohdannutta. Tutkimuksessa kaikista suurimmaksi yhdistäväksi tekijäksi vastaajien kesken nousi vertaistuen merkitys. Vertaistuella nähtiin lähes poikkeuksetta olleen voimauttava ja parantava vaikutus.

The purpose of this thesis was to examine the changes in the social network of parents who had lost their child. The aim was to find out whether the loss of the child affected parents’ relationship or family affairs, as well as if the respondents noticed any changes in their vicinity. In addition, one of the main research problems was also to find out which part was the most important supporter in parents’ grief and which part should be developed.

The qualitative research method is used in this thesis. The data was collected through questionnaires and the total of responses from parents was eleven. All the questions in the questionnaires were open. The used analysis method was thematic analysis.

The results showed that the majority of parents listed their spouse, friends and peer support as the most important supporters in grief. The research showed some changes in parents’ relationships. The results changed a lot depending on whether the parents considered the changes as a positive or negative factor. Respondents saw the loss of their child both as a unifying and a differentiating thing in their relationship. The research showed significant changes in the vicinity of respondents. Parents thought that the people who had faced the same grief as themselves were very important supporters through their sorrow. Parents were confused about the fact that the closest friends were not there for them when needed. The professional help was also an important part of research. Parents felt that the assistance should come closer to the mourners. In the thesis, the biggest unifying factor among the respondents was the importance of peer support. Peer support was seen, almost without exception, as an empowering and healing influence.