”Mullekkin pitää saada potkua!” : Seinäjokelaisten ikääntyneiden puoliso-omaishoitajien hyvinvointitapaamisen sisältö
Ylä-Pöntinen, Jaana; Kallioniemi, Anne (2012)
Ylä-Pöntinen, Jaana
Kallioniemi, Anne
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112816956
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112816956
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää seinäjokelaisten ikääntyneiden eli 65 vuotta täyttäneiden puoliso-omaishoitajien terveydentilaa, elämänlaatua ja elämänhallintaa sekä henkistä hyvinvointia. Lisäksi tarkoituksena oli kartoittaa saman kohderyhmän kokemuksia ammattihenkilöstön järjestämän kokonaisvaltaisen tuen tarpeesta. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää asiantuntijaryhmän kanssa sisältö omaishoitajille tarkoitettuun hyvinvointitapaamiseen haastatteluaineiston analyysin tulosten pohjalta. Tutkimus tehtiin tilaustyönä Seinäjoen Ikäkeskukselle, joka on omaishoitajien tukemiseen suuntautunut ennaltaehkäisevän työn yksikkö.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tutki-musaineisto kerättiin haastattelemalla yksilöllisesti viittä seinäjokelaista ikääntynyttä puoliso-omaishoitajaa heidän kotonaan. Ikäkeskuksen toimitiloissa järjestettiin lisäksi yksi ryhmähaastattelu, johon osallistui viisi omaishoitajaa. Yhteensä aineisto koostui siis kymmenen seinäjokelaisen ikääntyneen puoliso-omaishoitajan kokemuksista. Kaikki haastattelut toteutettiin teemahaastattelulla. Saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimustuloksissa pääluokiksi muodostuivat ikääntyneen puoliso-omaishoitajan terveydestä huolehtiminen, elämänlaatua ja -hallintaa voimavaraistavat tekijät, elämänlaatua ja -hallintaa murentavat tekijät sekä hyvinvointitapaaminen. Mahdollisuutta hyvinvointitapaamiseen pidettiin hyvänä ja tarpeellisena asiana. Fyysisestä terveydestä huolehtimisen sijaan omaishoitajat toivoivat saavansa hyvinvointitapaamisessa tukea enemmän henkiselle hyvinvoinnille.
Tutkimustuloksena syntyi sisältö hyvinvointitapaamiseen haastatteluaineiston tulosten, asiantuntijaryhmäkeskustelun sekä aiemman teorian ja tutkimusten pohjalta. Sisältö ohjaa sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstöä ottamaan ikääntyneen puoliso-omaishoitajan elämäntilanteen kokonaisvaltaisesti huomioon.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tutki-musaineisto kerättiin haastattelemalla yksilöllisesti viittä seinäjokelaista ikääntynyttä puoliso-omaishoitajaa heidän kotonaan. Ikäkeskuksen toimitiloissa järjestettiin lisäksi yksi ryhmähaastattelu, johon osallistui viisi omaishoitajaa. Yhteensä aineisto koostui siis kymmenen seinäjokelaisen ikääntyneen puoliso-omaishoitajan kokemuksista. Kaikki haastattelut toteutettiin teemahaastattelulla. Saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimustuloksissa pääluokiksi muodostuivat ikääntyneen puoliso-omaishoitajan terveydestä huolehtiminen, elämänlaatua ja -hallintaa voimavaraistavat tekijät, elämänlaatua ja -hallintaa murentavat tekijät sekä hyvinvointitapaaminen. Mahdollisuutta hyvinvointitapaamiseen pidettiin hyvänä ja tarpeellisena asiana. Fyysisestä terveydestä huolehtimisen sijaan omaishoitajat toivoivat saavansa hyvinvointitapaamisessa tukea enemmän henkiselle hyvinvoinnille.
Tutkimustuloksena syntyi sisältö hyvinvointitapaamiseen haastatteluaineiston tulosten, asiantuntijaryhmäkeskustelun sekä aiemman teorian ja tutkimusten pohjalta. Sisältö ohjaa sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstöä ottamaan ikääntyneen puoliso-omaishoitajan elämäntilanteen kokonaisvaltaisesti huomioon.