Lämpöenergian varastointimenetelmien nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä
Kolkka, Eero-Helmer (2021)
Lataukset:
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021080916939
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021080916939
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja Tommi Paanu. Tutkimustyön tarkoituksena oli kartoittaa lämpöenergian varastointimenetelmien nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä niin Suomessa kuin muualla maailmalla. Tavoitteena oli parantaa kirjoittajan omaa käsitystä lämmönvarastoinnista ja, tuottaa materiaalia, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi korkeakoulujen oppimateriaalina ja tulevassa tutkimustyössä.
Tässä kvalitatiivisessa opinnäytetyössä tutkimusaineistoa kerättiin ja analysoitiin osin samanaikaisesti. Aineiston analysointi ohjasi jatkuvasti sitä, millaista uutta aineistoa kerättiin. Aineistonhankintamenetelminä käytettiin asiantuntijahaastatteluja, havainnointia sekä olemassa olevia enintään kolme vuotta vanhoja aineistoja.
Suomessa ja maailmalla lämmönvarastoinnissa kausittaista lämpöenergian varastointia hyödynnetään eniten. Kausittaisen lämpöenergian varastoinnin käyttö on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, sillä sen avulla fossiilisista polttoaineista irrottautuminen helpottuu ja uusiutuvien energianlähteiden käyttö lisääntyy. Suomen valoisat kesät, matala ympäristön lämpötila sekä aurinkoenergian talteenottomahdollisuus myös talvella parantavat Suomen asemaa aurinkoenergian hyödyntäjänä muihin Keski-Euroopan maihin verrattuna. Maailmalla aurinkoenergiaa hyödynnetään keskitettyjen aurinkovoimajärjestelmien avulla. Aurinkoenergian hyödyntämisen paremmat olosuhteet auttavat uusien teknologioiden kehityksessä ja käyttöönotossa.
Lämpöenergian varastointimenetelmät ovat tärkeitä energianmurroksessa. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tutkimusta, jotta koko lämmönvarastoinnin potentiaali pystytään hyödyntämään. Lämpöenergian varastointimenetelmien avulla uusiutuvien energianlähteiden käyttö lisääntyy ja hiilidioksidipäästöt vähenevät teollisuus-, energia-, kaukolämpö- ja jäähdytys-, kylmäketju- sekä rakennusaloilla. Tulevaisuudessa teknologian kehityksen myötä kustannuksien uskotaan pienentyvän ja lämmönvarastoinnin käytön lisääntyvän.
Tässä kvalitatiivisessa opinnäytetyössä tutkimusaineistoa kerättiin ja analysoitiin osin samanaikaisesti. Aineiston analysointi ohjasi jatkuvasti sitä, millaista uutta aineistoa kerättiin. Aineistonhankintamenetelminä käytettiin asiantuntijahaastatteluja, havainnointia sekä olemassa olevia enintään kolme vuotta vanhoja aineistoja.
Suomessa ja maailmalla lämmönvarastoinnissa kausittaista lämpöenergian varastointia hyödynnetään eniten. Kausittaisen lämpöenergian varastoinnin käyttö on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, sillä sen avulla fossiilisista polttoaineista irrottautuminen helpottuu ja uusiutuvien energianlähteiden käyttö lisääntyy. Suomen valoisat kesät, matala ympäristön lämpötila sekä aurinkoenergian talteenottomahdollisuus myös talvella parantavat Suomen asemaa aurinkoenergian hyödyntäjänä muihin Keski-Euroopan maihin verrattuna. Maailmalla aurinkoenergiaa hyödynnetään keskitettyjen aurinkovoimajärjestelmien avulla. Aurinkoenergian hyödyntämisen paremmat olosuhteet auttavat uusien teknologioiden kehityksessä ja käyttöönotossa.
Lämpöenergian varastointimenetelmät ovat tärkeitä energianmurroksessa. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tutkimusta, jotta koko lämmönvarastoinnin potentiaali pystytään hyödyntämään. Lämpöenergian varastointimenetelmien avulla uusiutuvien energianlähteiden käyttö lisääntyy ja hiilidioksidipäästöt vähenevät teollisuus-, energia-, kaukolämpö- ja jäähdytys-, kylmäketju- sekä rakennusaloilla. Tulevaisuudessa teknologian kehityksen myötä kustannuksien uskotaan pienentyvän ja lämmönvarastoinnin käytön lisääntyvän.