Kinestetiikka sosiaali- ja terveysalan uudistajana: Laadullinen tutkimus kehittämistyön johtamista tukevista keinoista
Heikkinen, Saana (2021)
Heikkinen, Saana
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021062316595
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021062316595
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla millaisia työkaluja kinestetiikan toimintamalli menetelmänä tarjoaa kehittämiseen ja sen johtamiseen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa toimintamallin mahdollisuuksista kehittää toimintaa sosiaali- ja terveysalalla laadukkaaksi ja kustannustehokkaaksi ilman lisäresursointia. Tutkimus toteutettiin Suomen kinestetiikkayhdistyksen sertifioimassa laatuyksikössä ja tutkimuksen toimeksiantajana toimi Suomen Kinestetiikkayhdistys ry. Tutkimus toteutettiin laadullisena havainnointi- ja teemahaastattelumenetelmiä käyttäen. Tutkimuksen aineistot analysoitiin toisistaan erillään teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Kinestetiikan mukaisessa toimintatavassa asiakas oli toiminnan keskiössä. Avoimen vuorovaikutuksen merkitys organisaation kaikilla tasoilla korostui muutosten aikaansaamiseksi. Kehittämistoiminnan kannalta organisaation tasolta tunnustettu tuki toiminnan kehittämiselle oli merkityksellistä. Toiminta perustui yhteisesti määriteltyihin arvoihin, joihin kaikki olivat sitoutuneet. Kinestetiikan toimintamalli mahdollisti lisäksi innovaatiivisen työotteen ja tuki siten työssä viihtyvyyttä. Perustyöhön osallistuvan lähijohtajan rooli toimi esimerkkinä työyhteisössä noudatettavaan kinestetiikan mukaiseen työtapaan.
Johtopäätöksenä todettiin kinestetiikan toimintamallin mukaisen työtavan mahdollistavan
sosiaali- ja terveysalan toimintakäytänteiden uudistamisen. Uudistaminen vaati organisaatiossa yhdenmukaista, asiakaslähtöisesti toteutettua, tavoitteellista toimintaa.
Tutkimuksella tuotettiin uutta tietoa kinestetiikan toimintamallin mukaisesta toiminnan
kehittämisestä kehittämistoiminnan johtamisen näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää toimeksiantajan esihenkilökoulutuksen kehittämisessä.
Kinestetiikan mukaisessa toimintatavassa asiakas oli toiminnan keskiössä. Avoimen vuorovaikutuksen merkitys organisaation kaikilla tasoilla korostui muutosten aikaansaamiseksi. Kehittämistoiminnan kannalta organisaation tasolta tunnustettu tuki toiminnan kehittämiselle oli merkityksellistä. Toiminta perustui yhteisesti määriteltyihin arvoihin, joihin kaikki olivat sitoutuneet. Kinestetiikan toimintamalli mahdollisti lisäksi innovaatiivisen työotteen ja tuki siten työssä viihtyvyyttä. Perustyöhön osallistuvan lähijohtajan rooli toimi esimerkkinä työyhteisössä noudatettavaan kinestetiikan mukaiseen työtapaan.
Johtopäätöksenä todettiin kinestetiikan toimintamallin mukaisen työtavan mahdollistavan
sosiaali- ja terveysalan toimintakäytänteiden uudistamisen. Uudistaminen vaati organisaatiossa yhdenmukaista, asiakaslähtöisesti toteutettua, tavoitteellista toimintaa.
Tutkimuksella tuotettiin uutta tietoa kinestetiikan toimintamallin mukaisesta toiminnan
kehittämisestä kehittämistoiminnan johtamisen näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää toimeksiantajan esihenkilökoulutuksen kehittämisessä.