Neuroplastisuuden hyödyntäminen aivovamman fysioterapeuttisessa kuntoutuksessa: Narratiivinen kirjallisuuskatsaus
Villberg, Ina (2021)
Villberg, Ina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021070416750
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021070416750
Tiivistelmä
Aivovamma on yleisin alle 45-vuotiaiden kuolinsyy ja kasvava syy pitkäaikaiseen vammautumiseen nuorten miesten ja vanhusten keskuudessa. Aivovammalle altistavina tekijöinä ovat pääasiassa päihteet ja yleisimpiä vammamekanismeja ovat kaatumiset sekä liikenneonnettomuudet.
Opinnäytetyön tarkoituksena on avata teoriaa aivovammojen syntymisen ja kuntoutuksen takana, sekä lisätä aivovammapotilaiden kanssa työskentelevien fysioterapeuttien, hoitoalan henkilöstön sekä asiasta kiinnostuneiden tietoisuutta aivojen muokkautuvuudesta vammasta toipumisen eri vaiheissa ja siitä, kuinka plastisuutta pystyttäisiin sisällyttämään tehokkaammin kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Opinnäytetyö tarkastelee plastisuutta ja kuntoutumista narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksena perinteisen terapian vaikuttavuuden todettiin olevan heikohkoa kuntoutumisen kroonisessa vaiheessa, erityisesti jos kuntoutusta toteutettiin harvoin (1-2 kertaa viikossa). Terapian tehostamisella, joko intensiteetin lisäämisen (Constraint Induced terapia), rikastettujen ympäristöjen (Virtuaalitodellisuutta tai videopelejä hyödyntävä terapia) tai neurostimulaation (tässä tutkimuksessa TLNS) avulla saatiin aikaan merkittäviä positiivisia muutoksia kuntoutujien toimintakyvyssä, sekä havaittavia plastisia muutoksia kuntoutujien aivorakenteissa. Tutkimuksissa yhteneväisenä havaintona nousi esille aivojen plastisten muutosten tapahtuminen vielä vuosia vammautumisen jälkeen. Vaikka muutosten tapahtuminen voi ajan myötä hidastua, ei kuntoutuminen siitä huolimatta ole koskaan liian myöhäistä. Traumatic brain injury is the leading cause of death among population under 45 years old. It is also the increasing cause of long-term disability affecting mainly young males and elderly people. Most commonly traumatic brain injuries happen while intoxicated, usually due to falls or traffic accidents.
The purpose of this thesis was to describe the theory behind formation of traumatic brain injuries and the following rehabilitation process. Additionally, the aim was to increase the knowledge of physical therapists and other professionals working with neurological patients, to establish the potential and possibilites neuroplasticity offers to rehabilitation after injury. This study was written using a method of narrative review.
The results point out that the approach of using mainly conservative therapy is fairly ineffective regarding plastic changes or improvement in daily functions. Low frequency of therapy is also associated with minimal outcomes. Several studies suggested that enhancing therapy with enriched environments (utilising VR or videogames), neurostimulation (here TLNS) or upregulated intensity (Constraint-Induced therapy) result in increased plastic and functional changes. It was observed that the damaged brain tissue has the ability to heal even years post-injury and even if the rehabilitation had reached it's so called plateau. Although the effectiveness of rehabilitation can decrease over time, plastic changes can be observed by tailoring the therapy to meet needs of an individual.
Opinnäytetyön tarkoituksena on avata teoriaa aivovammojen syntymisen ja kuntoutuksen takana, sekä lisätä aivovammapotilaiden kanssa työskentelevien fysioterapeuttien, hoitoalan henkilöstön sekä asiasta kiinnostuneiden tietoisuutta aivojen muokkautuvuudesta vammasta toipumisen eri vaiheissa ja siitä, kuinka plastisuutta pystyttäisiin sisällyttämään tehokkaammin kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Opinnäytetyö tarkastelee plastisuutta ja kuntoutumista narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksena perinteisen terapian vaikuttavuuden todettiin olevan heikohkoa kuntoutumisen kroonisessa vaiheessa, erityisesti jos kuntoutusta toteutettiin harvoin (1-2 kertaa viikossa). Terapian tehostamisella, joko intensiteetin lisäämisen (Constraint Induced terapia), rikastettujen ympäristöjen (Virtuaalitodellisuutta tai videopelejä hyödyntävä terapia) tai neurostimulaation (tässä tutkimuksessa TLNS) avulla saatiin aikaan merkittäviä positiivisia muutoksia kuntoutujien toimintakyvyssä, sekä havaittavia plastisia muutoksia kuntoutujien aivorakenteissa. Tutkimuksissa yhteneväisenä havaintona nousi esille aivojen plastisten muutosten tapahtuminen vielä vuosia vammautumisen jälkeen. Vaikka muutosten tapahtuminen voi ajan myötä hidastua, ei kuntoutuminen siitä huolimatta ole koskaan liian myöhäistä.
The purpose of this thesis was to describe the theory behind formation of traumatic brain injuries and the following rehabilitation process. Additionally, the aim was to increase the knowledge of physical therapists and other professionals working with neurological patients, to establish the potential and possibilites neuroplasticity offers to rehabilitation after injury. This study was written using a method of narrative review.
The results point out that the approach of using mainly conservative therapy is fairly ineffective regarding plastic changes or improvement in daily functions. Low frequency of therapy is also associated with minimal outcomes. Several studies suggested that enhancing therapy with enriched environments (utilising VR or videogames), neurostimulation (here TLNS) or upregulated intensity (Constraint-Induced therapy) result in increased plastic and functional changes. It was observed that the damaged brain tissue has the ability to heal even years post-injury and even if the rehabilitation had reached it's so called plateau. Although the effectiveness of rehabilitation can decrease over time, plastic changes can be observed by tailoring the therapy to meet needs of an individual.