Loppuraportti selvityksestä koskien henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon ilmoittamista
Ranta, Tiina; Martikainen, Soili; Salmi, Laura; Laatikainen, Jussi (2021)
Ranta, Tiina
Martikainen, Soili
Salmi, Laura
Laatikainen, Jussi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-617-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-617-4
Tiivistelmä
Tässä selvityksessä keskityttiin tutkimaan, miten viranomaiset ja muut toimijat ovat OKM:n hallinnonalan lainsäädännön muutoksen nojalla ilmoittaneet oma-aloitteisesti poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia tai uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot salassapitovelvollisuuden estämättä. Samalla selvitettiin myös sitä, miten luovutettuja tietoja on hyödynnetty ja miten niiden avulla on parannettu toiminnan vaikuttavuutta. Lisäksi selvitettiin, miten erimuotoinen viranomaisyhteistyö ja sen vaikuttavuus on kehittynyt säädetyn lainsäädännön myötä ja mitä suosituksia voidaan antaa henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointiin ja uhkaavan teon ilmoittamiseen liittyviin jatkotoimiin.
Selvitys toteutettiin sähköisenä kyselynä sekä puolistrukturoiduilla haastatteluilla syksyn 2020 aikana. Kyselyllä kartoitettiin tietoa varhaiskasvatuksesta, kouluilta ja oppilaitoksilta, varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjiltä, korkeakouluilta ja kunnilta. Haastattelututkimus toteutettiin yksilö- ja ryhmähaastatteluina.
Selvityksen tulosten perusteella lainsäädännön muutos koettiin pääsääntöisesti onnistuneena. Samoin esille nousivat eri toimijoiden vahvuudet ja myös ne asiat, joissa koettiin vielä tarvittavan ohjausta ja tukea. Selvästi tuli osoitetuksi, että kaikki selvitykseen osallistuneet tahot olivat kyseisen lainsäädännön muutoksen ottaneet vastaan, vaikka sen täytäntöönpanossa oli havaittavissa toimiala- ja kuntakohtaisia eroja. Samoin esille nousi erilaisia hyväksi koettuja ja paikallisia toimintamalleja, joista olisi yhteisesti jaettuna hyötyä useammalle eri toimijalle. Näihin otettiin kantaa myös selvityksen yhteydessä laadituissa suosituksissa.
Selvitys toteutettiin sähköisenä kyselynä sekä puolistrukturoiduilla haastatteluilla syksyn 2020 aikana. Kyselyllä kartoitettiin tietoa varhaiskasvatuksesta, kouluilta ja oppilaitoksilta, varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjiltä, korkeakouluilta ja kunnilta. Haastattelututkimus toteutettiin yksilö- ja ryhmähaastatteluina.
Selvityksen tulosten perusteella lainsäädännön muutos koettiin pääsääntöisesti onnistuneena. Samoin esille nousivat eri toimijoiden vahvuudet ja myös ne asiat, joissa koettiin vielä tarvittavan ohjausta ja tukea. Selvästi tuli osoitetuksi, että kaikki selvitykseen osallistuneet tahot olivat kyseisen lainsäädännön muutoksen ottaneet vastaan, vaikka sen täytäntöönpanossa oli havaittavissa toimiala- ja kuntakohtaisia eroja. Samoin esille nousi erilaisia hyväksi koettuja ja paikallisia toimintamalleja, joista olisi yhteisesti jaettuna hyötyä useammalle eri toimijalle. Näihin otettiin kantaa myös selvityksen yhteydessä laadituissa suosituksissa.