Varhaiskasvattajan huolen herääminen lapsen hyvinvoinnista
Isa, Turpeinen (2021)
Isa, Turpeinen
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021082717192
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021082717192
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa Kouvolan kaupungin vuoropäiväkotien varhaiskasvattajilta, millaiset tekijät herättävät varhaiskasvattajassa huolen lapsen hyvinvoinnista ja kuinka varhaiskasvattaja toimii, kun huoli lapsen hyvinvoinnista on herännyt. Tarkoituksena oli myös selvittää, onko varhaiskasvattajan työkokemusvuosilla, ammatilla tai vuorotyöllä vaikutusta vastaajan kokemaan huoleen lapsen hyvinvoinnista tai toimintatapoihin huolen heräämisen jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa lapsen hyvinvoinnista huolta herättävien piirteiden moninaisuudesta varhaiskasvattajien kokemana, sekä tuottaa tietoa tutkimuksen tilaajalle varhaiskasvattajien tietämyksestä huolen tunnistamisesta ja valmiuksista toimia huolen heräämisen jälkeen.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee varhaiskasvatusta, huolen heräämistä lapsen hyvinvoinnista, huolen tunnistamista, lapsen hyvinvoinnin riskitekijöitä ja ehkäisevää lastensuojelua. Tutkimusote on kvantitatiivinen eli määrällinen. Tutkimusainestoa opinnäytetyöhön kerättiin sähköisellä kyselyllä Kouvolan kaupungin kuuden vuoropäiväkodin varhaiskasvatuksen lastenhoitajilta, opettajilta sekä sosionomeilta. Tutkimustuloksia analysoitiin tilastollisilla menetelmillä, sekä sekamuotoisisten ja avointen kysymysten analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksessa selvisi lapsen hyvinvoinnista huolta herättäviä piirteitä varhaiskasvattajien kokemana. Varhaiskasvattajien huolta oli herättänyt erityisesti lapsessa näkyvät mustelmat ja ruhjeet, lapsen apaattisuus, ärtyneisyys ja itkuisuus, lapsen ravinnon saanti, pukeutuminen ja siisteys, sekä lapsen väkivaltainen tai muuttunut käytös. Varhaiskasvattajat olivat jakaneet lapsesta heränneen huolen työyhteisössään ja ottaneet huolen puheeksi lapsen huoltajien kanssa, käyttäneet huolen vyöhykkeistöä huolen tunnistamisen apuna ja tehneet lastensuojeluilmoituksia. Varhaiskasvattajat tiesivät, kuinka heidän kuuluisi toimia huolen heräämisen jälkeen tai mistä saisivat asiasta lisää tietoa. Tutkimustulosten mukaan huolen heräämiseen tai toimenpiteisiin huolen heräämisen jälkeen ei vaikuttanut vastaajan ammatti, työkokemusvuodet tai vuorotyö, vaan tulokset jakautuivat hyvin tasaisesti vastaajan ammatista, työkokemusvuosista ja työvuoroista riippumatta.
Tutkimuksen avulla toimeksiantaja, Kouvolan kaupungin varhaiskasvatus, sai tietoa huolen heräämisen yleisyydestä ja moninaisuudesta, sekä varhaiskasvattajien tietämyksestä huolen heräämisen jälkeen tehdyistä toimista.
Asiasanat: varhaiskasvatus, huolen herääminen, lapsen hyvinvointi.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee varhaiskasvatusta, huolen heräämistä lapsen hyvinvoinnista, huolen tunnistamista, lapsen hyvinvoinnin riskitekijöitä ja ehkäisevää lastensuojelua. Tutkimusote on kvantitatiivinen eli määrällinen. Tutkimusainestoa opinnäytetyöhön kerättiin sähköisellä kyselyllä Kouvolan kaupungin kuuden vuoropäiväkodin varhaiskasvatuksen lastenhoitajilta, opettajilta sekä sosionomeilta. Tutkimustuloksia analysoitiin tilastollisilla menetelmillä, sekä sekamuotoisisten ja avointen kysymysten analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksessa selvisi lapsen hyvinvoinnista huolta herättäviä piirteitä varhaiskasvattajien kokemana. Varhaiskasvattajien huolta oli herättänyt erityisesti lapsessa näkyvät mustelmat ja ruhjeet, lapsen apaattisuus, ärtyneisyys ja itkuisuus, lapsen ravinnon saanti, pukeutuminen ja siisteys, sekä lapsen väkivaltainen tai muuttunut käytös. Varhaiskasvattajat olivat jakaneet lapsesta heränneen huolen työyhteisössään ja ottaneet huolen puheeksi lapsen huoltajien kanssa, käyttäneet huolen vyöhykkeistöä huolen tunnistamisen apuna ja tehneet lastensuojeluilmoituksia. Varhaiskasvattajat tiesivät, kuinka heidän kuuluisi toimia huolen heräämisen jälkeen tai mistä saisivat asiasta lisää tietoa. Tutkimustulosten mukaan huolen heräämiseen tai toimenpiteisiin huolen heräämisen jälkeen ei vaikuttanut vastaajan ammatti, työkokemusvuodet tai vuorotyö, vaan tulokset jakautuivat hyvin tasaisesti vastaajan ammatista, työkokemusvuosista ja työvuoroista riippumatta.
Tutkimuksen avulla toimeksiantaja, Kouvolan kaupungin varhaiskasvatus, sai tietoa huolen heräämisen yleisyydestä ja moninaisuudesta, sekä varhaiskasvattajien tietämyksestä huolen heräämisen jälkeen tehdyistä toimista.
Asiasanat: varhaiskasvatus, huolen herääminen, lapsen hyvinvointi.