Yli 75-vuotiaiden ikäihmisten palveluiden tilannekatsaus Parkano–Kihniö yhteistoiminta-alueella

Abstract

Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Kolmostien Terveys Oy:lle. Opinnäytetyössä tarkastellaan Parkano–Kihniö-yhteistoiminta-alueen vuoden 2019 palvelurakennetta suhteessa koko Suomen tilanteeseen ja huomioida palvelurakennetta koskevat lait ja valtakunnalliset tutkimukseen perustuvat suositukset.

Tutkimuksen tavoitteena on tehdä tilannekatsaus Kolmostien Terveys Oy:n yhteistoiminta-alueen yli 75-vuotiaiden ikäihmisten palveluista, mikä toteutettiin tutkimalla vanhuspalvelulakia, erilaisia ikääntyneiden laatusuosituksia ja valtakunnallisia tilastotietoja ikäihmisten palvelurakenteesta ja näiden prosentuaalisesta määrästä suhteessa alueen yli 75-vuotiaisiin. Tutkimuksen toteutuksena otettiin avointa dataa tilastokeskuksen järjestelmästä sekä THL:n SotkaNet -järjestelmästä. Dataa analysoitiin käyttämällä Tableau Desktop -ohjelmistoa. Tutkimuksen tavoitteena on laatia tulevaisuuden suunnitelma ikäihmisten palveluiden järjestämisestä vuodelle 2040 saakka.

Tutkimuksen ensimmäinen osa on laadullinen tutkimus, joka koostuu tutkimalla lakia ja suosituksia yli 75-vuotiaiden ikäihmisten palveluiden järjestämisestä kunnissa sekä tehdyistä tutkimuksista. Tutkimuksen toinen osa on määrällinen tutkimus, jonka tarkoituksena haettiin tilastodataa avoimista järjestelmistä ja saattaa saatu data visualiseen muotoon. Tutkimuksen kolmannessa osiossa yhteenvetoihin yli 75-vuotiaiden ikäihmisten palveluiden järjestämiseen pyydettiin lausuntoa kolmelta asiantuntijalta.

Tutkimukseen käytettävät datatiedostot yhdistettiin, käsiteltiin ja analysoitiin. Opinnäytetyön tuloksena saatiin vuoden 2019 palveluiden tilanne ja perusta palvelurakenteen tulevalle kehittämissuunnitelmalle vuoteen 2040 asti. Johtopäätöksenä palvelurakennetta tulee keventää ja pohtia erilaisia ratkaisuja ikäihmisten palvelutarpeeseen vastaamiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi yhteisöllinen asuminen sekä teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen toimintakykyä ja omatoimisuutta tukemaan. Tekoälyä tulee hyödyntää tulevaisuudessa saatavilla olevan datan analysoinnin avulla ja näin ollen tekoälyn avulla herätteiden saaminen ikäihmisten voinnin muutoksissa ja avuntarpeessa. Muutokset tulevat tulevaisuudessa vaatimaan niin sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleen järjestämistä kuin yhteiskunnan asennemuutostakin.

The thesis was carried out for the client Kolmostien Terveys Oy. The purpose of the assignment was to examine the current service structure in the Parkano-Kihniö co-operation area in relation to the situation in Finland as a whole. Further, the aim was to consider the laws related to the service structure and national research-based recommendations.

The review of the situation regarding people over 75 years of age was carried out by examining the Elderly Services Act, various quality recommendations for the elderly and national statistical data. As the implementation of the survey, the open data from Statistics Finland's and THL's SotkaNet systems were studied. The data was analysed using Tableau Desktop software. The plan of the study was to make a plan for the future organisation of services for the elderly until 2040.

The first part of the study was a qualitative study, which consisted of examining the criterion introduced by law and recommendations for the organisation of services for municipalities over the age of 75, as well as studies conducted around the topic. The second part of the study was a quantitative study aimed at collecting statistical data from open systems and translating the obtained data into a visual format. In the third section of the study, regarding the above summaries, three experts were interviewed.

The data files used for the study were combined, processed, and analysed. The aim was to present the situation of the service structure from the statistics in the Parkano-Kihniö co-operation area, from the latest published statistical data. The latest published statistical data was from 2019 As a result of the study, a conclusion on the current situation and a basis for a future development plan for the service structure until 2040 were obtained. In addition, the service structure should be lightened and various solutions corresponding to the service needs of the elderly should be considered. Such are more common areas, the use of technological solutions to support operational capacity and self-reliance. Further solutions could also include adding the use of artificial intelligence to the available data through analysis and provide stimuli for changes in the well-being and need for assistance of the elderly, as well as tailoring services and studying what kind of service creates value for the elderly.