Lapsilisä - kulutukseen vai säästöön? : lapsilisän säästäminen suomalaisissa lapsiperheissä Salon seudulla

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mihin lapsilisät käytetään ja mitkä tekijät vaikuttavat lapsilisän säästämiseen. Teoriaosuudessa käydään läpi lapsilisän merkitystä sekä sen tuomia mahdollisuuksia suomalaisille lapsiperheille. Tämän lisäksi pohditaan itse säästämistä ja säästämiseen vaikuttavia tekijöitä, sekä miten muutokset suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavat säästämistottumuksiin. Tutkielmalle olennaista on käydä myös läpi erilaisia säästämismuotoja. Tutkimusongelmaa selvitetään kyselytutkimuksen ja haastattelun avulla. Kysely toteutettiin yhteistyössä Sampo Pankin kanssa. Kysely jaettiin kevään 2012 aikana ja siihen vastasi 117 salolaista lapsiperhettä. Haastattelun tarkoitus oli täydentää ja syventää kyselyä. Se toteutettiin kesän 2012 aikana ja haastatteluun otti osaa 6 lapsilisää säästävää salolaista vanhempaa. Kyselytutkimuksen tulokset analysoitiin Excelin avulla ja tuloksia on esitelty erilaisin kaavioin sekä ristiintaulukoin. Kyselystä kävi ilmi, että lapsilisää säästetään melko vähän. Kyselyyn vastanneista lapsiperheistä 33% säästi lapsilisän. Perheissä, joissa lapsilisää ei säästetty, lapsilisä käytettiin suurimmaksi osaksi lapsen tarvikkeisiin, vaatteisiin sekä perheen yhteiseen elämiseen. Perheissä, joissa lapsilisä säästettiin, se säästettiin yleisimmin lapsen tulevia opiskeluja varten, autoa ja ajokorttia sekä lapsen tulevaa asuntoa varten. Kysely, haastattelu sekä kirjallisuus vahvistivat, että suomalaiset säästävät mieluiten tilille. Lapsilisän säästämisestä oltiin kiinnostuneita ja vastaajat olivat melko hyvin saaneet tietoa erilaisista säästämisvaihtoehdoista. Säästämisaiheisten kysymysten lisäksi kyselyssä on käsitelty erilaisia peruskysymyksiä, joiden avulla saadaan vastauksia vastausten taustalla vaikuttaviin tekijöihin. Oli mielenkiintoista huomata, miten muuttujat vaikuttivat perheiden säästämiseen. Huomionarvoista oli, että asuntovelalliset olivat ahkeria säästäjiä. Velka ei juuri vaikuttanut perheiden säästämismahdollisuuksiin. Sen sijaan niihin vaikuttivat merkittävästi muun muassa perheen lasten lukumäärä, vanhempien ikä sekä perheen koko. Tutkimusta hyödyntämällä Sampo Pankki voi tehdä entistä kohdennetumpaa markkinointiviestintää. Tutkimuksesta nousi esille erilaisia kohderyhmiä, joita kontaktoimalla Sampo Pankki saa uusia säästäjäasiakkaita ja sitä kautta uusia perhekokonaisuuksia. 38-vuotiaat lapsiperheiden vanhemmat ovat tärkeä kohderyhmä, sillä tutkimuksen perusteella he ovat niitä, jotka eivät juuri säästä itselleen eikä lapsilleen.

The aim of this thesis was to find out whether Finnish families save their child benefit they receive from Kela (Social Security Insurance). The saving options and other factors influencing child benefit are discussed in this study. The meaning of child benefit and the options it may bring to Finnish families are reviewed in the theory. Changes in Finnish society and their effects on saving habits are also considered. In addition to this, saving itself is also looked into. Different ways to save are also an essential part of the thesis. The questions mentioned are examined with a questionnaire and an interview. The survey was carried out with the help of Sampo Pankki. The first copies were handed out in spring 2012 and 117 families from Salo responded to them. The meaning of the interview was to complement the poll. It was done in summer 2012 and 6 people were interviewed. The poll clarified that parents hardly ever save the child benefit. Excel is used to analyze the results and they are presented in different charts and cross tables. The results show that up to 33% of the participants did save their child benefit. In families where child benefit was not saved, it was mainly used in clothes for the child and for the wellbeing of the family. Parents, who saved child benefit, saved it for the children’s upcoming studies, for the children’s possible apartment and for children’s car and driver’s license. The survey, the interview and the literature confirm that Finns mainly save on a bank account. People were interested in saving child benefit and the participants were quite well informed about different options how to save. Besides the questions about families’ saving habits, there were also some common questions in the survey. They give the answers about the factors influencing respondent’s background. It is interesting to see how they affected the ways families save. It is worth noticing that families with mortgage loans were keen to save. The opportunities to save were not radically influenced by the amount of the debt. Saving was experienced as difficult in large families and it was not really considered as any option. By using this study, Sampo Pankki can make more exact marketing. Contacting different target groups, Sampo Pankki can find new saving customers. Based on this study, 38 year old parents are an important target group because they are not saving for themselves or their children.