Valmennusliiketoiminnan kehittäminen
Hekko, Laura (2021)
Hekko, Laura
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021083017243
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021083017243
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö sisältyy ylemmän tradenomitutkinnon opintoihin Haaga-Helia ammattikorkeakoulun liiketoiminnan kehittämisen koulutusohjelmassa. Työn tavoitteena on ollut tekijän oman uravalmennusliiketoiminnan kehittäminen siten, että se mahdollistaisi tulevaisuudessa päätoimiseksi yrittäjäksi siirtymisen.
Opinnäytetyön päätehtävänä on ollut kartoittaa, onko yksityiselle uravalmennuspalvelulle kysyntää, millaisille palveluille on tarvetta ja mitä niistä oltaisiin valmiita maksamaan. Lisäksi tarkoituksena on ollut lisätä asiakasymmärrystä ja oppia muiden valmennusalan yrittäjien kokemuksista.
Eri tiedonhankintamenetelmiä hyödyntäen kerättiin tärkeää taustatietoa, jonka avulla oli mahdollista luoda yrityksen toiminnalle strateginen suunta ja arvolupaus. Odotettuna lopputuloksena oli kirkastaa tärkein asiakassegmentti ja luoda kyseiselle kohderyhmälle asiakasarvokartta (Value Proposition Canvas).
Tämä opinnäytetyö on niin sanottu tekninen toimintatutkimus, koska lopullisen idean ja suunnitelman muutoksesta tässä työssä on tuottanut tutkija itse. Samalla tutkija on itsenäisesti ohjannut koko tutkimusprosessia ja kerännyt yhteen kolmella eri menetelmällä kootun tiedon. Menetelmänä tässä opinnäytetyössä käytettiin määrällisen ja laadullisen tiedonhankinnan yhdistelmää. Tutkimukseen osallistui kaiken kaikkiaan 150 osallistujaa joko vastaajan tai tiedon analysoijan roolissa.
Ensimmäisenä tiedonhankintamenetelmänä hyödynnettiin asiakaslähtöisiä palvelumuotoilun työpajoja (16 osallistujaa) tarkempien asiakasprofiilien ja asiakastarpeiden määrittämiseksi. Seuraavassa vaiheessa asiakastarpeita täsmennettiin kyselymuotoisen tarvekartoituksen avulla, joka toteutettiin Webropol 3.0 sovelluksella (113 vastaajaa). Kolmantena ja viimeisenä vaiheena tiedonhankintamenetelmäksi valittiin valmennusyrittäjien puolistrukturoidut teemahaastattelut (7 haastateltavaa).
Työn tulokset vastasivat hyvin niille asetettuihin tavoitteisiin, ja jokaiseen neljään tutkimuskysymykseen saatiin vastaukset. Urajumissa olevien asiakkaiden kipupisteitä ja tarpeita saatiin kartoitettua, ja alanvaihtajista valikoitui liiketoiminnan keihäänkärkisegmentti. Osaamisen kehittämiseen ja urakehitykseen liittyvän tarvekartoituksen avulla saatiin selville, että erilaisille uravalmennuspalveluille on kysyntää ja niihin ollaan valmiita käyttämään omaa rahaa. Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella päätoimiseksi yrittäjäksi siirtymistä voidaan pitää hyvin varteenotettavana ja houkuttelevana vaihtoehtona.
Opinnäytetyön päätehtävänä on ollut kartoittaa, onko yksityiselle uravalmennuspalvelulle kysyntää, millaisille palveluille on tarvetta ja mitä niistä oltaisiin valmiita maksamaan. Lisäksi tarkoituksena on ollut lisätä asiakasymmärrystä ja oppia muiden valmennusalan yrittäjien kokemuksista.
Eri tiedonhankintamenetelmiä hyödyntäen kerättiin tärkeää taustatietoa, jonka avulla oli mahdollista luoda yrityksen toiminnalle strateginen suunta ja arvolupaus. Odotettuna lopputuloksena oli kirkastaa tärkein asiakassegmentti ja luoda kyseiselle kohderyhmälle asiakasarvokartta (Value Proposition Canvas).
Tämä opinnäytetyö on niin sanottu tekninen toimintatutkimus, koska lopullisen idean ja suunnitelman muutoksesta tässä työssä on tuottanut tutkija itse. Samalla tutkija on itsenäisesti ohjannut koko tutkimusprosessia ja kerännyt yhteen kolmella eri menetelmällä kootun tiedon. Menetelmänä tässä opinnäytetyössä käytettiin määrällisen ja laadullisen tiedonhankinnan yhdistelmää. Tutkimukseen osallistui kaiken kaikkiaan 150 osallistujaa joko vastaajan tai tiedon analysoijan roolissa.
Ensimmäisenä tiedonhankintamenetelmänä hyödynnettiin asiakaslähtöisiä palvelumuotoilun työpajoja (16 osallistujaa) tarkempien asiakasprofiilien ja asiakastarpeiden määrittämiseksi. Seuraavassa vaiheessa asiakastarpeita täsmennettiin kyselymuotoisen tarvekartoituksen avulla, joka toteutettiin Webropol 3.0 sovelluksella (113 vastaajaa). Kolmantena ja viimeisenä vaiheena tiedonhankintamenetelmäksi valittiin valmennusyrittäjien puolistrukturoidut teemahaastattelut (7 haastateltavaa).
Työn tulokset vastasivat hyvin niille asetettuihin tavoitteisiin, ja jokaiseen neljään tutkimuskysymykseen saatiin vastaukset. Urajumissa olevien asiakkaiden kipupisteitä ja tarpeita saatiin kartoitettua, ja alanvaihtajista valikoitui liiketoiminnan keihäänkärkisegmentti. Osaamisen kehittämiseen ja urakehitykseen liittyvän tarvekartoituksen avulla saatiin selville, että erilaisille uravalmennuspalveluille on kysyntää ja niihin ollaan valmiita käyttämään omaa rahaa. Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella päätoimiseksi yrittäjäksi siirtymistä voidaan pitää hyvin varteenotettavana ja houkuttelevana vaihtoehtona.