Päiväkirja: Toimitusprojektiohjelmiston hyväksymistestaus
Vihersaari, Venla (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021090117285
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021090117285
Tiivistelmä
Työ on portfoliomainen päiväkirjaopinnäytetyö, joka on toteutettu aikavälillä 24.5.2021 - 12.8.2021 sisältäen kaksi lomaviikkoa. Kymmenen viikon seurantajaksolla kuvataan opinnäytetyön tekijän työskentelyä toimitusprojektina toteutettavassa ohjelmistoprojektissa hyväksymistestausjakson aikana.
Ohjelmiston hyväksymistestauksella varmistetaan, että testauksen kohteena oleva järjestelmä on riittävän kypsä ja tasokas tuotantokäytön aloitusta varten. Testaus suoritettiin manuaalitestauksena tuotantoympäristössä.
Opinnäytetyön tekijän tavoitteena oli laajentaa omaa ammattitaitojaan testaajana: hahmottaa hyväksymistestausjakson merkitys osana ohjelmistoprojektia, havainnoida toiminnallisen testauksen ja hyväksymistestauksen eroavaisuuksia sekä omaksua hyviä testauskäytänteitä testitapauksen suunnittelusta tulosten raportointiin.
Testauksen kohteena oli julkishallinnon organisaation tarjoama järjestelmä, jonka loppukäyttäjiä ovat osa organisaation työntekijöistä, asiakkaat sekä yhteistyökumppanit. Testaus suoritettiin pääosaksi pääkäyttäjän ja asiakkaan käyttäjärooleilla. Työntekijät käyttävät järjestelmää valtaosaksi Windows-PC:llä verkkoselaimella, kun taas asiakkaiden parissa organisaation verkkopalveluiden käyttö mobiililaitteilla yleistyy jatkuvasti. Järjestelmä on rakennettu responsiiviseksi, mikä mahdollistaa sen sujuvan käytön mobiililaitteiden verkkoselaimilla. Hyväksymistestauksen aikana järjestelmää on testattu myös mobiililaitteilla.
Hyväksymistestausjakson merkitys ilmeni opinnäytetyöprosessin aikana selkeästi: hyväksymistestaukselle oli tilaaja- ja toimittajaosapuolten välisissä sopimuksissa määritetty vähimmäiskesto, mutta testausjaksoa oli tarpeen pitkittää, jotta järjestelmä saataisiin vastaamaan tuotantokäytön aloittamisen tarpeita ja vaatimuksia. Käytännön testaustyö oli testiympäristössä suoritettavan toiminnallisen testauksen ja tuotantoympäristössä suoritettavan hyväksymistestauksen osalta hyvin samankaltaista; merkittävin ero oli testaamiseen käytetyssä ympäristössä ja toimittajan Jira-projektinhallintaohjelmistoon tehtävien kirjausten käytännöissä. Hyvien testikirjausmenetelmien tärkeys näyttäytyi ristiintestauksen kautta: relevantin tiedon kirjaaminen testitapaukseen ja -suoritteeseen tuo läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta. Virhehavaintojen kirjaamista varten luotu luonnostiketti antoi konkreettisia vinkkejä siihen, mitä asioita kattavaan virhehavaintoon on hyvä merkitä ja samoja asioita pystytään soveltamaan myös testisuunnitelmaan ja -suoritteeseen.
Ohjelmiston hyväksymistestauksella varmistetaan, että testauksen kohteena oleva järjestelmä on riittävän kypsä ja tasokas tuotantokäytön aloitusta varten. Testaus suoritettiin manuaalitestauksena tuotantoympäristössä.
Opinnäytetyön tekijän tavoitteena oli laajentaa omaa ammattitaitojaan testaajana: hahmottaa hyväksymistestausjakson merkitys osana ohjelmistoprojektia, havainnoida toiminnallisen testauksen ja hyväksymistestauksen eroavaisuuksia sekä omaksua hyviä testauskäytänteitä testitapauksen suunnittelusta tulosten raportointiin.
Testauksen kohteena oli julkishallinnon organisaation tarjoama järjestelmä, jonka loppukäyttäjiä ovat osa organisaation työntekijöistä, asiakkaat sekä yhteistyökumppanit. Testaus suoritettiin pääosaksi pääkäyttäjän ja asiakkaan käyttäjärooleilla. Työntekijät käyttävät järjestelmää valtaosaksi Windows-PC:llä verkkoselaimella, kun taas asiakkaiden parissa organisaation verkkopalveluiden käyttö mobiililaitteilla yleistyy jatkuvasti. Järjestelmä on rakennettu responsiiviseksi, mikä mahdollistaa sen sujuvan käytön mobiililaitteiden verkkoselaimilla. Hyväksymistestauksen aikana järjestelmää on testattu myös mobiililaitteilla.
Hyväksymistestausjakson merkitys ilmeni opinnäytetyöprosessin aikana selkeästi: hyväksymistestaukselle oli tilaaja- ja toimittajaosapuolten välisissä sopimuksissa määritetty vähimmäiskesto, mutta testausjaksoa oli tarpeen pitkittää, jotta järjestelmä saataisiin vastaamaan tuotantokäytön aloittamisen tarpeita ja vaatimuksia. Käytännön testaustyö oli testiympäristössä suoritettavan toiminnallisen testauksen ja tuotantoympäristössä suoritettavan hyväksymistestauksen osalta hyvin samankaltaista; merkittävin ero oli testaamiseen käytetyssä ympäristössä ja toimittajan Jira-projektinhallintaohjelmistoon tehtävien kirjausten käytännöissä. Hyvien testikirjausmenetelmien tärkeys näyttäytyi ristiintestauksen kautta: relevantin tiedon kirjaaminen testitapaukseen ja -suoritteeseen tuo läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta. Virhehavaintojen kirjaamista varten luotu luonnostiketti antoi konkreettisia vinkkejä siihen, mitä asioita kattavaan virhehavaintoon on hyvä merkitä ja samoja asioita pystytään soveltamaan myös testisuunnitelmaan ja -suoritteeseen.