Low-code -sovelluskehitys pk-yrityksen liiketoiminnassa
Ruotsalainen, Laura (2021)
Ruotsalainen, Laura
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021083117262
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021083117262
Tiivistelmä
Digitalisoituvan maailman alati kiihtyvään sovellustarpeeseen vastaaminen on haaste varsinkin pienille ja keskisuurille yrityksille perinteisen ohjelmoinnin hitauden ja hintavuuden vuoksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutustua pk-yrityksen näkökulmasta low-code -sovelluskehitykseen ja toteuttaa low-code -alustalla laskutusprosessia tehostava tietokantapohjainen web-sovellus. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli toimistosiivousalalla toimiva perheyritys.
Opinnäytetyön tietopohjassa pureuduttiin low-code -sovelluskehitykseen, sen pk-yrityksille tarjoamiin mahdollisuuksiin ja low-code -työkalujen valintaperusteisiin. Teoreettisessa osuudessa ei syvennytty muuhun sovelluskehitykseen tai tarkemmin esitelty sovellus-, käyttöliittymä- tai tietokantasuunnittelua. Kehittämisprojektissa käytettiin konstruktiivista tutkimusmenetelmää ja projektimallina kanban-menetelmää. Opinnäytetyö oli toiminnallinen.
Lopputuloksena syntynyt web-sovellus rakennettiin kolmella eri low-code -alustalla, joista valittiin toimeksiantajan tarpeisiin sopivin. Kehittämistyö onnistui yli odotusten ja toimeksiantaja oli erittäin tyytyväinen käyttöönotettuun sovellukseen, jonka aikaansaama aikasäästö oli merkittävä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että low-code -sovelluskehityksen nopeudellaan, kustannustehokkuudellaan ja helppoudellaan pk-yrityksille tuoma kilpailuetu on kiistaton.
Opinnäytetyön tietopohjassa pureuduttiin low-code -sovelluskehitykseen, sen pk-yrityksille tarjoamiin mahdollisuuksiin ja low-code -työkalujen valintaperusteisiin. Teoreettisessa osuudessa ei syvennytty muuhun sovelluskehitykseen tai tarkemmin esitelty sovellus-, käyttöliittymä- tai tietokantasuunnittelua. Kehittämisprojektissa käytettiin konstruktiivista tutkimusmenetelmää ja projektimallina kanban-menetelmää. Opinnäytetyö oli toiminnallinen.
Lopputuloksena syntynyt web-sovellus rakennettiin kolmella eri low-code -alustalla, joista valittiin toimeksiantajan tarpeisiin sopivin. Kehittämistyö onnistui yli odotusten ja toimeksiantaja oli erittäin tyytyväinen käyttöönotettuun sovellukseen, jonka aikaansaama aikasäästö oli merkittävä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että low-code -sovelluskehityksen nopeudellaan, kustannustehokkuudellaan ja helppoudellaan pk-yrityksille tuoma kilpailuetu on kiistaton.