Väliaikainen epidemiakorvaus perustoimeentulotuen saajille
Vuolle, Heidi (2021)
Vuolle, Heidi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021090617497
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021090617497
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on väliaikainen epidemiakorvaus perustoimeentulotuen saajille. Työn tavoitteena oli, että opinnäytetyö olisi tiivis tietopaketti kyseisestä tuesta. Tietopaketissa käydään läpi mikä on väliaikainen epidemiakorvaus, miksi tuki perustettiin ja mitä sillä tavoiteltiin. Tarkoituksena oli tuoda näkyviin tuen kehityskaari, eli mitkä tekijät johtivat tuen perustamiseen ja millaisessa tilanteessa tuki perustettiin. Lisäksi tavoitteena oli tuoda esiin tuen valmisteluvaiheessa käytyä keskustelua ja erilaisia näkökulmia tukeen.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jolla pystyttiin luomaan katsaus kyseisen tuen kehitysvaiheisiin, ja sen syntyyn vaikuttaneisiin taustatekijöihin. Käytetty aineisto on laaja ja monipuolinen, ja tärkeimpänä aineiston valintakriteerinä on ollut, että jokaisen lähteen tuli tuoda tutkimukseen olennaista lisätietoa, ja auttaa löytämään vastauksia tutkimuskysymyksiin.
Tutkimuksen tuloksina todetaan, että väliaikainen epidemiakorvaus on Kelan maksama tuki, jonka ehtona on perustoimeentulotuen saaminen tiettyinä ajanjaksoina. Kyseistä tukea ei tarvitse hakea, vaan Kela tutkii automaattisesti perustoimeentulotuen saajien oikeuden tähän tukeen. Kyseessä on veroton tuki, joka ei vaikuta muiden etuuksien määrään. Tuen tarkoituksena on tukea kotitalouksia tilanteessa, jossa koronavirusepidemian aiheuttamat rajoitustoimet ovat aiheuttaneet lisäkustannuksia. Tukea kohtaan on esitetty myös kriittisiä näkemyksiä, jotka koskivat eritoten tuen kohdentumista, ja sen tulemista myöhässä suhteessa aiheutuneisiin ylimääräisiin kustannuksiin.
Keskeisimpänä johtopäätöksenä voidaan todeta, että väliaikaisen epidemiakorvauksen perustaminen perustoimeentulotuen saajille on looginen toimi hyvinvointivaltiolta. Luomalla uuden tuen, joka on kohdistettu yhteiskunnan vähäosaisille, hyvinvointivaltio reagoi koronavirusepidemian aiheuttamaan kriisiin ja täytti velvollisuutensa huolehtia toimeentulon turvaamisesta taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleville. Vaikka tuki tuli myöhässä suhteessa rajoitustoimien aiheuttamiin kustannuksiin, voidaan sitä kuitenkin kokonaisuutena pitää perusteltuna tukitoimena yhteiskunnan vähäosaisille, jotka ovat viimesijaisen turvan varassa. Jatkotutkimusaiheena voisi olla tuen saajien omat kokemukset tuesta tai eri maiden vastaavien koronatukien vertailu.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jolla pystyttiin luomaan katsaus kyseisen tuen kehitysvaiheisiin, ja sen syntyyn vaikuttaneisiin taustatekijöihin. Käytetty aineisto on laaja ja monipuolinen, ja tärkeimpänä aineiston valintakriteerinä on ollut, että jokaisen lähteen tuli tuoda tutkimukseen olennaista lisätietoa, ja auttaa löytämään vastauksia tutkimuskysymyksiin.
Tutkimuksen tuloksina todetaan, että väliaikainen epidemiakorvaus on Kelan maksama tuki, jonka ehtona on perustoimeentulotuen saaminen tiettyinä ajanjaksoina. Kyseistä tukea ei tarvitse hakea, vaan Kela tutkii automaattisesti perustoimeentulotuen saajien oikeuden tähän tukeen. Kyseessä on veroton tuki, joka ei vaikuta muiden etuuksien määrään. Tuen tarkoituksena on tukea kotitalouksia tilanteessa, jossa koronavirusepidemian aiheuttamat rajoitustoimet ovat aiheuttaneet lisäkustannuksia. Tukea kohtaan on esitetty myös kriittisiä näkemyksiä, jotka koskivat eritoten tuen kohdentumista, ja sen tulemista myöhässä suhteessa aiheutuneisiin ylimääräisiin kustannuksiin.
Keskeisimpänä johtopäätöksenä voidaan todeta, että väliaikaisen epidemiakorvauksen perustaminen perustoimeentulotuen saajille on looginen toimi hyvinvointivaltiolta. Luomalla uuden tuen, joka on kohdistettu yhteiskunnan vähäosaisille, hyvinvointivaltio reagoi koronavirusepidemian aiheuttamaan kriisiin ja täytti velvollisuutensa huolehtia toimeentulon turvaamisesta taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleville. Vaikka tuki tuli myöhässä suhteessa rajoitustoimien aiheuttamiin kustannuksiin, voidaan sitä kuitenkin kokonaisuutena pitää perusteltuna tukitoimena yhteiskunnan vähäosaisille, jotka ovat viimesijaisen turvan varassa. Jatkotutkimusaiheena voisi olla tuen saajien omat kokemukset tuesta tai eri maiden vastaavien koronatukien vertailu.