Laitoshuollon laadunhallintaprosessin kehittäminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä
Korpelainen, Suvi (2021)
Korpelainen, Suvi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021090817598
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021090817598
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin laitoshuollon laadunhallinnan menetelmiä laitoshuoltopalveluiden laatulupauksen sekä SHQS- laatuohjelman mukaisesti. Työssä keskityttiin omavalvontamenetelmien kehittämiseen.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla sairaaloiden laitoshuollon asiantuntijoita sekä organisaation sisäisellä työpajatyöskentelyllä. Tutkimuskysymyksenä oli, miten laitoshuollon laadunhallinnan prosessista saadaan selkeä, kehittävä ja hyödyllinen menetelmä, joka palvelee kaikkia osapuolia.
Teoreettinen viitekehys muodostui palvelun ja laadun, laadunhallintajärjestelmien prosessien käsitteistä, teknisestä ja toiminnallisesta laadusta sekä sairaalan laitoshuollon omavalvonnasta tehdyistä tutkimuksista.
Tutkimustulokset tulivat konkreettisesti toimeksiantajan käyttöön, ja niillä saatiin kehitettyä useita laadunhallinnan osa-alueita. Opinnäytetyön tuloksiksi saatiin luotua toimeksiantajalle laadunhallintaan prosessikaavio, ohjeet ja kriteerit laadunarviointiin, pintahygienian näytteenottosuunnitelma sekä puhtaustasoluokitukset. Tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että hyvin suunnitellulla ja säännöllisellä laadunvalvonnalla on merkitystä tasalaatuiseen palveluun. Silmämääräisen laadunarvioinnin rinnalle tarvitaan sairaalakohteissa pintahygieniamittauksia, todentamaan pintojen puhtaus ja käytön turvallisuus.
Puhtausalalle on tullut useita digitaalisia järjestelmiä laadunhallintaan ja ne kehittyvät jatkuvasti. Tulevaisuudessa on mielenkiintoista seurata, miten digitaalisuus tulee muuttamaan laitoshuollon ja yleisesti puhtausalan kehittymistä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla sairaaloiden laitoshuollon asiantuntijoita sekä organisaation sisäisellä työpajatyöskentelyllä. Tutkimuskysymyksenä oli, miten laitoshuollon laadunhallinnan prosessista saadaan selkeä, kehittävä ja hyödyllinen menetelmä, joka palvelee kaikkia osapuolia.
Teoreettinen viitekehys muodostui palvelun ja laadun, laadunhallintajärjestelmien prosessien käsitteistä, teknisestä ja toiminnallisesta laadusta sekä sairaalan laitoshuollon omavalvonnasta tehdyistä tutkimuksista.
Tutkimustulokset tulivat konkreettisesti toimeksiantajan käyttöön, ja niillä saatiin kehitettyä useita laadunhallinnan osa-alueita. Opinnäytetyön tuloksiksi saatiin luotua toimeksiantajalle laadunhallintaan prosessikaavio, ohjeet ja kriteerit laadunarviointiin, pintahygienian näytteenottosuunnitelma sekä puhtaustasoluokitukset. Tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että hyvin suunnitellulla ja säännöllisellä laadunvalvonnalla on merkitystä tasalaatuiseen palveluun. Silmämääräisen laadunarvioinnin rinnalle tarvitaan sairaalakohteissa pintahygieniamittauksia, todentamaan pintojen puhtaus ja käytön turvallisuus.
Puhtausalalle on tullut useita digitaalisia järjestelmiä laadunhallintaan ja ne kehittyvät jatkuvasti. Tulevaisuudessa on mielenkiintoista seurata, miten digitaalisuus tulee muuttamaan laitoshuollon ja yleisesti puhtausalan kehittymistä.