Vocal coachista todellinen valmentaja: Pop/jazz-laulunopettaja toisen asteen oppilaitoksessa
Kivioja, Hanne (2021)
Kivioja, Hanne
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021091117695
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021091117695
Tiivistelmä
Toisen asteen ammatillisen reformin (vuonna 2018) myötä jokaisen oppimisen ohjaajan työnkuva muuttui. Osaamisperusteisuus ja yksilöllistäminen vaativat oppimisen ohjaajalta uudenlaisia taitoja. Asiasisällön opettamisen lisäksi oppimisen ohjaajien täytyi opetella opettamaan jatkuvaa oppimista, itsereflektiotaitoja ja itseohjautuvuutta. Näin ollen toisen asteen reformi toi valmentavan työskentelytavan hyödylliseksi urheilun ja johtamisen lisäksi myös oppimiseen ohjaukseen.
Pop/jazz-laulunopetuksessa ja valmentamisessa on tutkijan kokemusten mukaan käytetty samoja työkaluja ja sen vuoksi niiden menetelmiä haluttiin vertailla keskenään. Laadullinen tutkimus tehtiin kirjallisena haastatteluna kymmenelle pop/jazz-laulunopettajalle, joilla on työkokemusta toisen asteen ammatillisesta oppilaitoksesta ainakin reformin jälkeiseltä ajalta.
Tutkimuksen lähtökohtana olivat sekä tutkijan aikaisempi työkokemus valmentavasta johtajuudesta että tutkittavien kokemukset toisen asteen ammatillisen koulutuksen oppimisen ohjaajan työstä. Kokemuksellisuuden vuoksi tutkimusmenetelmäksi valittiin kokemuksiin perustuva fenomenologinen lähestymistapa.
Tutkimuksesta selvisi, että pop/jazz-laulunopetuksessa käytettiin valmentamisen keinoja jo ennen ammatillisen koulutuksen reformia. Pop/jazz-laulunopettajat osoittivat näkemystä valmentamisen kulmakivien merkitykseen oppimisen ohjaamisessa. Vuorovaikutustaitojen, tavoitteiden asettamisen ja palautteen annon sekä oppimistilanteiden välinen yhteys oli huomattava. Näiden vaikutus opiskelijan itsereflektiotaitojen ja itseohjautuvuuden kehittämiseen olivat selkeästi osoitettavissa. Tutkimuksesta huomattiin, että toisen asteen pop/jazz-laulunopettajilla on valmentava työskentelytapa.
Tutkimuksen johtopäätösten perusteella pystyttiin osoittamaan, että oppimisen ohjaajilta vaaditaan hyviä vuorovaikutustaitoja ja itsereflektiotaitoja. Vuorovaikutustaitojen oppimista pitäisi edesauttaa jo musiikkipedagogiopintojen aikana. Lisäksi oppimisen ohjaajat voisivat ylläpitää itsereflektiotaitojaan omissa työyhteisöissään esimerkiksi benchmarking-menetelmällä. Pop/jazz-laulunopettajien luontainen taipumus valmentamiseen voisi toimia työpaikoilla valmentavan työskentelykulttuurin innoittajana.
Pop/jazz-laulunopetuksessa ja valmentamisessa on tutkijan kokemusten mukaan käytetty samoja työkaluja ja sen vuoksi niiden menetelmiä haluttiin vertailla keskenään. Laadullinen tutkimus tehtiin kirjallisena haastatteluna kymmenelle pop/jazz-laulunopettajalle, joilla on työkokemusta toisen asteen ammatillisesta oppilaitoksesta ainakin reformin jälkeiseltä ajalta.
Tutkimuksen lähtökohtana olivat sekä tutkijan aikaisempi työkokemus valmentavasta johtajuudesta että tutkittavien kokemukset toisen asteen ammatillisen koulutuksen oppimisen ohjaajan työstä. Kokemuksellisuuden vuoksi tutkimusmenetelmäksi valittiin kokemuksiin perustuva fenomenologinen lähestymistapa.
Tutkimuksesta selvisi, että pop/jazz-laulunopetuksessa käytettiin valmentamisen keinoja jo ennen ammatillisen koulutuksen reformia. Pop/jazz-laulunopettajat osoittivat näkemystä valmentamisen kulmakivien merkitykseen oppimisen ohjaamisessa. Vuorovaikutustaitojen, tavoitteiden asettamisen ja palautteen annon sekä oppimistilanteiden välinen yhteys oli huomattava. Näiden vaikutus opiskelijan itsereflektiotaitojen ja itseohjautuvuuden kehittämiseen olivat selkeästi osoitettavissa. Tutkimuksesta huomattiin, että toisen asteen pop/jazz-laulunopettajilla on valmentava työskentelytapa.
Tutkimuksen johtopäätösten perusteella pystyttiin osoittamaan, että oppimisen ohjaajilta vaaditaan hyviä vuorovaikutustaitoja ja itsereflektiotaitoja. Vuorovaikutustaitojen oppimista pitäisi edesauttaa jo musiikkipedagogiopintojen aikana. Lisäksi oppimisen ohjaajat voisivat ylläpitää itsereflektiotaitojaan omissa työyhteisöissään esimerkiksi benchmarking-menetelmällä. Pop/jazz-laulunopettajien luontainen taipumus valmentamiseen voisi toimia työpaikoilla valmentavan työskentelykulttuurin innoittajana.