3–6-vuotiaan lapsen positiivisen kokemuksen vahvistaminen vastaanotolla tai toimenpiteessä - kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata 3–6-vuotiaan lapsen positiivisen kokemuksen vahvistaminen vastaanotolla tai toimenpiteessä kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tuloksien perusteella lapset pelkäsivät hoitotyössä pistoksia, testejä, näytteenottoja ja tutkimuksia. Lisäksi lapset pelkäsivät myös yksin jäämistä, vieraita aikuisia ja uusia tilanteita. Osa lasten peloista johtui kivusta sekä tiedonpuutteesta. Pelot johtuivat lapsen kehitysvaiheista ja mielikuvituksesta. Lasten pelkoja lievitettiin henkilökunnan myönteisellä asenteella, lapsen yksilöllisellä huomioinnilla, turvallisella ja luottamusta herättävällä ilmapiirillä ja riittävillä valmisteluilla toimenpiteisiin. Lapsilla esiintyi erilaisia selviytymisstrategioita, jotka auttoivat pelon lievittämisessä. Lapsen positiivista kokemusta vastaanotolla vahvisti palkkion ja kehujen saaminen, riittävä tiedonsaanti, erilaiset pelit ja leikit sekä oman turvalelun mukaan ottaminen vastaanotolle. Lisäksi positiivista kokemusta vahvisti positiivinen ajattelu, kivuttomuus sekä aikaisemmat onnistuneet käynnit vastaanotolla.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, kuinka voidaan vahvistaa 3–6-vuotiaan lapsen positiivista kokemusta sekä millaisia pelkoja lapsi kokee vastaanotolla tai toimenpiteissä sekä miten niitä voidaan lievittää. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa 3–6-vuotiaiden lapsipotilaiden positiivisen kokemuksen vahvistamisesta vastaanoton tai toimenpiteen yhteydessä.

Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Laadun arvioinnissa käytettiin CASP- arviointikriteeristöä. Opinnäytetyössä käytettiin aineistona kuutta eri tutkimusta. Aineistona käytimme pro graduja, väitöskirjoja sekä tieteellisiä artikkeleita.