Elämäni leikkaus : videopäiväkirjasta seurantadokumentiksi

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee henkilökohtaisen seurantadokumentin tekoprosessia, jossa leikkaaja toimi yksin alusta loppuun. Materiaaleina käytettiin omia henkilökohtaisia videopäiväkirjoja, sekä jälkikäteen äänitettyä kertojanääntä. Tarkoituksena oli selvittää, millaisen prosessin leikkaaja käy läpi leikatessaan henkilökohtaisiksi materiaaleiksi tarkoitetuista videopäiväkirjoista seurantadokumentin. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, voiko henkilökohtaisen seurantadokumentin tekemisellä olla positiivisia vaikutuksia vaikean elämänvaiheen käsittelyssä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin pääosin itsensä havainnointia. Tutkimusmateriaalina käytettiin pääosin alan kirjallisuutta.

Henkilökohtaisen seurantadokumentin leikkaaminen yksin on haastavaa aloittelevalle leikkaajalle. Suuri määrä huonolaatuista videomateriaalia vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista ja eheän tarinan luomista. Kokonaisuutena tämän dokumentin tekoprosessi vaikuttaa kuitenkin positiivisella tavalla vaikean elämänvaiheen käsittelyssä.

Dokumentin laajuus ja henkilökohtaisuus ilman aiempaa kokemusta aiheuttaa haasteita. Täysin totuudenmukainen seurantadokumentti vaatii monipuolisempaa kuvamateriaalia, sekä kokeneempaa leikkaajaa. Valmis dokumentti opettaa sen, että vaikeankin elämänvaiheen keskellä on hyviä asioita, jotka olisivat jääneet näkemättä ilman dokumenttia.

This thesis focused on the process of tracking a personal documentary, where an editor works alone from start to finish. The materials used were personal video diaries, as well as a narrator voice recorded afterwards.

The purpose was to find out what process the editor goes through when cutting a follow-up documentary from video diaries intended for personal use. The aim of the thesis was to find out whether making a personal follow-up documentary can have positive effects in dealing with a difficult stage in life.

The research method used was mainly self-observation. The literature used was mainly from the field in question.

Cutting a personal follow-up documentary alone is challenging for a novice editor. The large amount of low-quality video material makes it difficult to perceive the whole and to create a story. As a whole, however, the process of making this documentary can have a positive effect on dealing with a difficult stage in life.

The scope and personal nature of the documentary, without previous experience, poses challenges. A completely truthful follow-up documentary requires more diverse footage, as well as a more experienced editor. The finished documentary shows that even in the midst of a difficult phase of life, there are good things that would not have been seen without the documentary.