Esimiestyön merkitys työntekijöiden työhyvinvoinnille etätyössä : Työntekijän kokemus
Mäkelä, Marianne (2021)
Mäkelä, Marianne
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092217989
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092217989
Tiivistelmä
Vuonna 2020 alkanut pandemia-aika aiheutti etätyöhön siirtymisen monilla aloilla. Tästä aiheutunut muutos oli nopea ja aiheutti suuria muutoksia myös työhyvinvoinnille ja sen toteuttamiselle. Sen vuoksi etätyön työhyvinvointia oli tarpeellista alkaa tutkimaan. Opinnäytetyö avaa työntekijän näkökulmaa hänen omaan työhyvinvointiinsa ja esimiestyön merkitystä siihen. Tavoitteena oli selvittää työntekijöitä haastattelemalla heidän kokemuksiaan esimiestyön merkityksestä heidän työhyvinvoinnilleen etätyön aikana. Tarkoituksena oli muodostaa katsaus työntekijöiden työhyvinvointitilanteesta etätyön aikana, jotta tuloksista voitaisiin johtaa konkreettisia huomioita työhyvinvointia tukevista asioista ja toimista esimiesasemassa toimiville henkilöille.
Opinnäytetyötä varten kerättiin teoria-aineistoa, jonka avulla aiheeseen perehdyttiin syvemmin. Sen jälkeen oli mahdollista keskittyä aiheen teoriasta johdettuihin pääteemoihin ja luoda niistä tutkimuskysymyksiä haastattelua varten. Haastatteluja varten etsittiin täysin etätyössä olevia henkilöitä, joiden kokemuksia etätyön työhyvinvoinnista kerättiin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla, maailmanaikaan sopivasti etähaastatteluina. Haastatteluaineisto äänitettiin ja litteroitiin siten, että haastateltavia ei voida tunnistaa. Analyysivaiheessa aineisto analysoitiin esiin nousseiden teemojen kautta.
Haastattelujen perusteella oli havaittavissa, että työhyvinvointi oli laskenut etätyön aikana. Esimiestyöltä olisi kaivattu enemmän selkeyttä, tukea ja kannustusta. Haasteellista oli etenkin taukojen pitäminen ja työpäivien niin sanottuun normaaliaikaan lopettaminen. Myös ergonomian toteutuminen olisi kaivannut enemmän tukea esimiehen ja työnantajan puolelta. Osittain työhyvinvointi oli kuitenkin myös parantunut, ja työnantajaan koettiin olevan sitoutuneempia kuin aiemmin.
Tulevaisuudessa tutkimusta olisi mahdollista jatkaa esimerkiksi haastattelemalla työntekijöitä määritellyn ajan kuluttua uudelleen ja vertailemalla sen hetkistä nykytilannetta jo tehtyyn tutkimukseen. Vaihtoehtoisesti voitaisiin haastatella lisäksi myös esimiesasemassa toimivia henkilöitä, jotta tutkimuksen aiheeseen saataisiin laajempi näkökulma.
Opinnäytetyötä varten kerättiin teoria-aineistoa, jonka avulla aiheeseen perehdyttiin syvemmin. Sen jälkeen oli mahdollista keskittyä aiheen teoriasta johdettuihin pääteemoihin ja luoda niistä tutkimuskysymyksiä haastattelua varten. Haastatteluja varten etsittiin täysin etätyössä olevia henkilöitä, joiden kokemuksia etätyön työhyvinvoinnista kerättiin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla, maailmanaikaan sopivasti etähaastatteluina. Haastatteluaineisto äänitettiin ja litteroitiin siten, että haastateltavia ei voida tunnistaa. Analyysivaiheessa aineisto analysoitiin esiin nousseiden teemojen kautta.
Haastattelujen perusteella oli havaittavissa, että työhyvinvointi oli laskenut etätyön aikana. Esimiestyöltä olisi kaivattu enemmän selkeyttä, tukea ja kannustusta. Haasteellista oli etenkin taukojen pitäminen ja työpäivien niin sanottuun normaaliaikaan lopettaminen. Myös ergonomian toteutuminen olisi kaivannut enemmän tukea esimiehen ja työnantajan puolelta. Osittain työhyvinvointi oli kuitenkin myös parantunut, ja työnantajaan koettiin olevan sitoutuneempia kuin aiemmin.
Tulevaisuudessa tutkimusta olisi mahdollista jatkaa esimerkiksi haastattelemalla työntekijöitä määritellyn ajan kuluttua uudelleen ja vertailemalla sen hetkistä nykytilannetta jo tehtyyn tutkimukseen. Vaihtoehtoisesti voitaisiin haastatella lisäksi myös esimiesasemassa toimivia henkilöitä, jotta tutkimuksen aiheeseen saataisiin laajempi näkökulma.