UPM Pietarsaaren eräkeittämön kappahajonnan selvittäminen
Hernesniemi, Senni (2021)
Hernesniemi, Senni
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092518053
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092518053
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää UPM Pietarsaaren SuperBatch-eräkeittämön kappahajonta. Lisäksi tavoitteena oli tutkia online-kappa-analysaattoria ja pohtia, ovatko sen antamat tulokset luotettavia.
Eräkeittämöön kuului yhteensä kahdeksan keitintä, jotka oli nimetty tunnuksilla K33–K310. Tarkoituksena oli ottaa jokaisesta keittimestä neljä näyte-erää massaa, analysoida niistä kappaluvut laboratoriossa ja laskea tulosten perusteella keskihajonnat. Yhteen näyte-erään kuului aina viisi näytettä. Ennen analysointia näytteet pestiin ja seulottiin. Kappa-analysaattorin näytteet saatiin analysaattorilta. Kaikki näytteet analysoitiin UPM Pietarsaaren laboratoriossa Methromin Kappamat-laboratoriolaitteistolla, joka suoritti kappamittaukset näytteille automaattisesti käyttäen standardeja SCAN-C 1:77, ISO 302 ja TAPPI T 236 cm-85. Kaikki tulokset laskettiin Excel-ohjemalla.
Kappa-analysaattorin ja laboratorion välisissä tuloksissa voitiin huomata suuria eroja. Tehtyjen mittausten perusteella analysaattorin tulokset ovat epäluotettavia.
Keittimiltä otetuissa näyte-erissä vain muutamassa keskihajonta nousi selvästi yli kahden. Näyte-erien keskihajontojen keksiarvot pysyivät jokaisella keittimellä alle kahden. Tuloksia voidaan pitää hyvinä, sillä ihanteellisen hajonnan kerrottiin olevan 2. Keittimellä K36 mitattiin kaikista korkein keskihajonta 3,0. Tämä oli kuitenkin yksittäinen tapaus, ja samana päivänä kyseisellä keittimellä pakkaushöyry oli tuottanut ongelmia, joten ongelmat saattoivat johtua siitä. Keittimellä K38 voidaan havaita nouseva trendi keskihajonnassa.
Huomioitavaa on, että laboratoriolaitteisto oli välillä epäkunnossa ja kemikaalien sekä näytteiden olosuhteita ei pidetty vakioina. Näyte-eriä oli vain neljä jokaista keitintä kohden, joten sattumanvaraiset prosessin ongelmat saattoivat vääristää tuloksia. Näytteiden pesu ja seulonta ei myöskään onnistunut aina samalla ta valla. Jos tulevaisuudessa halutaan tehdä tutkimusta kappatilanteesta, kannattaaharkita mittausten tekemistä manuaalisesti itse tai käyttää luotettavampaa auto maattista laboratoriolaitteistoa. Massanäytteiden pesu- ja seulontavaiheessa kannattaa harkita siihen tarkoitetun automaattisen laboratorioseulan käyttöä, jotta kyseinen vaihe tapahtuisi aina samalla tavalla.
Eräkeittämöön kuului yhteensä kahdeksan keitintä, jotka oli nimetty tunnuksilla K33–K310. Tarkoituksena oli ottaa jokaisesta keittimestä neljä näyte-erää massaa, analysoida niistä kappaluvut laboratoriossa ja laskea tulosten perusteella keskihajonnat. Yhteen näyte-erään kuului aina viisi näytettä. Ennen analysointia näytteet pestiin ja seulottiin. Kappa-analysaattorin näytteet saatiin analysaattorilta. Kaikki näytteet analysoitiin UPM Pietarsaaren laboratoriossa Methromin Kappamat-laboratoriolaitteistolla, joka suoritti kappamittaukset näytteille automaattisesti käyttäen standardeja SCAN-C 1:77, ISO 302 ja TAPPI T 236 cm-85. Kaikki tulokset laskettiin Excel-ohjemalla.
Kappa-analysaattorin ja laboratorion välisissä tuloksissa voitiin huomata suuria eroja. Tehtyjen mittausten perusteella analysaattorin tulokset ovat epäluotettavia.
Keittimiltä otetuissa näyte-erissä vain muutamassa keskihajonta nousi selvästi yli kahden. Näyte-erien keskihajontojen keksiarvot pysyivät jokaisella keittimellä alle kahden. Tuloksia voidaan pitää hyvinä, sillä ihanteellisen hajonnan kerrottiin olevan 2. Keittimellä K36 mitattiin kaikista korkein keskihajonta 3,0. Tämä oli kuitenkin yksittäinen tapaus, ja samana päivänä kyseisellä keittimellä pakkaushöyry oli tuottanut ongelmia, joten ongelmat saattoivat johtua siitä. Keittimellä K38 voidaan havaita nouseva trendi keskihajonnassa.
Huomioitavaa on, että laboratoriolaitteisto oli välillä epäkunnossa ja kemikaalien sekä näytteiden olosuhteita ei pidetty vakioina. Näyte-eriä oli vain neljä jokaista keitintä kohden, joten sattumanvaraiset prosessin ongelmat saattoivat vääristää tuloksia. Näytteiden pesu ja seulonta ei myöskään onnistunut aina samalla ta valla. Jos tulevaisuudessa halutaan tehdä tutkimusta kappatilanteesta, kannattaaharkita mittausten tekemistä manuaalisesti itse tai käyttää luotettavampaa auto maattista laboratoriolaitteistoa. Massanäytteiden pesu- ja seulontavaiheessa kannattaa harkita siihen tarkoitetun automaattisen laboratorioseulan käyttöä, jotta kyseinen vaihe tapahtuisi aina samalla tavalla.