Nuorten ahdistuneisuushäiriöiden tunnistaminen ja niiden hoitomenetelmät : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Nylander, Kati; Perera, Julia (2021)
Nylander, Kati
Perera, Julia
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092718092
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092718092
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata nuorten ahdistuneisuushäiriöiden tunnistamista ja niiden hoitomenetelmiä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka lisää sairaanhoidon opiskelijoiden tietämystä nuorten ahdistuneisuushäiriöistä, ahdistuneisuushäiriöiden tunnistamisesta ja hoitomenetelmistä. Käytettyjä tietokantoja olivat Cinahl, PsycInfo ja Medic. Niistä valitsimme kirjallisuuskatsaukseen 17 tutkimusta. Aineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysimenetelmää.
Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että nuorten ahdistuneisuushäiriöt ovat osana yleisimpiä nuorten mielenterveysongelmia. Niihin voi usein liittyä myös sekundäärimielialahäiriöitä, kuten masennusta ja itsetuhoisuutta. Ahdistuneisuushäiriöitä voi olla kuitenkin vaikea tunnistaa, sillä usein nuoret hakeutuvat hoitoon somaattisten vaivojen vuoksi. Ahdistuneisuushäiriöt vaikuttavat niin nuoreen itseensä kuin hänen perheeseensä. Häiriöillä on vaikutusta myös nuoren sosiaaliseen asemaan ja esimerkiksi koulunkäyntiä heikentävä vaikutus. Varhaisella tunnistamisella on todettu olevan merkittävä vaikutus hoidon tuloksiin. Nuorten ahdistuneisuushäiriöitä voidaan hoitaa kognitiivis-behavioraalisella psykoterapialla, lääkkeillä tai näiden yhdistelmällä. Nuoret kokevat keskustelun hyödylliseksi ja siten CBT-hoitoon sitoutuneista nuorista noin puolet parantuvat sairaudesta.
Jatkossa tutkimuksen kohteena voisi olla COVID19-viruksen vaikutukset nuorten ahdistuneisuushäiriöihin. Koronavirus on maailmalaajuinen pandemia, joka on aiheuttanut uusia toimenpiteitä ja rajoitteita. Olisi tärkeä saada lisää tietoa rajoitusten vaikutuksista mielenterveyteen.
Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että nuorten ahdistuneisuushäiriöt ovat osana yleisimpiä nuorten mielenterveysongelmia. Niihin voi usein liittyä myös sekundäärimielialahäiriöitä, kuten masennusta ja itsetuhoisuutta. Ahdistuneisuushäiriöitä voi olla kuitenkin vaikea tunnistaa, sillä usein nuoret hakeutuvat hoitoon somaattisten vaivojen vuoksi. Ahdistuneisuushäiriöt vaikuttavat niin nuoreen itseensä kuin hänen perheeseensä. Häiriöillä on vaikutusta myös nuoren sosiaaliseen asemaan ja esimerkiksi koulunkäyntiä heikentävä vaikutus. Varhaisella tunnistamisella on todettu olevan merkittävä vaikutus hoidon tuloksiin. Nuorten ahdistuneisuushäiriöitä voidaan hoitaa kognitiivis-behavioraalisella psykoterapialla, lääkkeillä tai näiden yhdistelmällä. Nuoret kokevat keskustelun hyödylliseksi ja siten CBT-hoitoon sitoutuneista nuorista noin puolet parantuvat sairaudesta.
Jatkossa tutkimuksen kohteena voisi olla COVID19-viruksen vaikutukset nuorten ahdistuneisuushäiriöihin. Koronavirus on maailmalaajuinen pandemia, joka on aiheuttanut uusia toimenpiteitä ja rajoitteita. Olisi tärkeä saada lisää tietoa rajoitusten vaikutuksista mielenterveyteen.