Ruokamatkailu Islannissa
Laukkanen, Johannes (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021093018199
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021093018199
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty toimeksiantona Hungry for Finland -hankkeelle. Hanke on jo vuodesta 2012 kehittänyt suomalaista ruokamatkailua ja kerännyt maailmalta hyviä käytänteitä. Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia ruokamatkailua Islannissa ja kerätä tietoa, joka voisi hyödyttää Suomen ruokamatkailun kehittämisessä.
Työssä esitellään Islantia ruokamatkailumaana ja heidän ruokamatkailuunsa liittyviä kärkituotteita. Päätutkimusongelmana on: Mitä Islannissa on tehty ruokamatkailun kehittämiseksi? Onko heillä ruokamatkailustrategia ja millaisia kehittämisen painopisteitä siinä on? Alatutkimusongelmana on: Olisiko Visit Finlandilla jotain opittavaa Visit Icelandilta ruokamatkailun esiintuomisessa?
Tietoperusta tarkastelee ruokamatkailua ja määrittelee aiheen kannalta tärkeät käsitteet. Siinä käydään läpi ruokamatkailun historiaa tarkoituksena ymmärtää, miten se on kehittynyt nykyisenkaltaiseksi suureksi matkailuilmiöksi. Tarkastelussa ovat myös ruokamatkailijan motivaatiotekijät sekä globalisaation vaikutus ruokamatkailuun. Lisäksi käydään läpi ruokamatkailun trendejä, lähiruokaa ja slow foodia. Lopuksi esitellään matkailulukuja Islannista ja Suomesta.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Visit Icelandin ja Visit Finlandin verkkosivujen vertailuun on käytetty vertailuanalyysiä. Aineisto on kerätty alaan liittyvästä kirjallisuudesta sekä sähköisistä lähteistä.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että Islannissa on ymmärretty ruokamatkailun potentiaali: sitä hyödyntämään on kehitetty ruokamatkailustrategia ainakin vuosille 2015–2020. Strategian toteutus on onnistunut joiltain osin. Islannin ruokakulttuurin imago on vahvistunut ja selkeytynyt merkittävästi, ja paikallinen ruoka näyttäytyy entistä monipuolisempana ja raikkaampana. Silti parannettavaakin löytyy. Strategian tavoitteena oli muun muassa yhteinen markkinointimateriaali, jota voisi käyttää ruokamatkailun näkyvyyden lisäämiseksi. Sitä ei ole kuitenkaan hyödynnetty siinä määrin kuin olisi mahdollista. Islannin ruokakulttuurille on luotu esimerkiksi omat verkkosivut, mutta näitä sivuja ei tuoda esiin Visit Icelandin sivuilla.
Verkkosivujen vertailussa selvisi, että Visit Finland on saanut ruokamatkailun nostettua esiin houkuttelevammin kuin Visit Iceland. Sivuilta on helpompi löytää tietoa ruokamatkailusta. Mielikuvien luomisessa on hyödynnetty laadukkaita videoita ja lukuisia artikkeleita. Molemmilla on kuitenkin parannettavaa sivujen käytettävyydessä, jotta kärkituotteet olisivat helpommin löydettävissä.
Työssä esitellään Islantia ruokamatkailumaana ja heidän ruokamatkailuunsa liittyviä kärkituotteita. Päätutkimusongelmana on: Mitä Islannissa on tehty ruokamatkailun kehittämiseksi? Onko heillä ruokamatkailustrategia ja millaisia kehittämisen painopisteitä siinä on? Alatutkimusongelmana on: Olisiko Visit Finlandilla jotain opittavaa Visit Icelandilta ruokamatkailun esiintuomisessa?
Tietoperusta tarkastelee ruokamatkailua ja määrittelee aiheen kannalta tärkeät käsitteet. Siinä käydään läpi ruokamatkailun historiaa tarkoituksena ymmärtää, miten se on kehittynyt nykyisenkaltaiseksi suureksi matkailuilmiöksi. Tarkastelussa ovat myös ruokamatkailijan motivaatiotekijät sekä globalisaation vaikutus ruokamatkailuun. Lisäksi käydään läpi ruokamatkailun trendejä, lähiruokaa ja slow foodia. Lopuksi esitellään matkailulukuja Islannista ja Suomesta.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Visit Icelandin ja Visit Finlandin verkkosivujen vertailuun on käytetty vertailuanalyysiä. Aineisto on kerätty alaan liittyvästä kirjallisuudesta sekä sähköisistä lähteistä.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että Islannissa on ymmärretty ruokamatkailun potentiaali: sitä hyödyntämään on kehitetty ruokamatkailustrategia ainakin vuosille 2015–2020. Strategian toteutus on onnistunut joiltain osin. Islannin ruokakulttuurin imago on vahvistunut ja selkeytynyt merkittävästi, ja paikallinen ruoka näyttäytyy entistä monipuolisempana ja raikkaampana. Silti parannettavaakin löytyy. Strategian tavoitteena oli muun muassa yhteinen markkinointimateriaali, jota voisi käyttää ruokamatkailun näkyvyyden lisäämiseksi. Sitä ei ole kuitenkaan hyödynnetty siinä määrin kuin olisi mahdollista. Islannin ruokakulttuurille on luotu esimerkiksi omat verkkosivut, mutta näitä sivuja ei tuoda esiin Visit Icelandin sivuilla.
Verkkosivujen vertailussa selvisi, että Visit Finland on saanut ruokamatkailun nostettua esiin houkuttelevammin kuin Visit Iceland. Sivuilta on helpompi löytää tietoa ruokamatkailusta. Mielikuvien luomisessa on hyödynnetty laadukkaita videoita ja lukuisia artikkeleita. Molemmilla on kuitenkin parannettavaa sivujen käytettävyydessä, jotta kärkituotteet olisivat helpommin löydettävissä.