Tehostetun palveluasumisen palvelukokonaisuus asukkaiden omaisten arvioimana
Lahti, Susanna; Linnainmaa, Jenni (2021)
Lahti, Susanna
Linnainmaa, Jenni
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021093018207
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021093018207
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää omaisten kokemuksia läheisensä saamasta palvelusta tehostetun palveluasumisen yksikössä Rauman Rannikkokodissa. Tavoitteena oli saada tietoa omaisten tyytyväisyydestä palvelukokonaisuuteen ja ideoita Rannikkokodin palvelujen kehittämiseen.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui paperiset kyselylomakkeet. Hoitajat jakoivat lomakkeita asukkaiden omaisille (N=60) vierailukäyntien yhteydessä ja ne palautettiin lukolliseen palautuslaatikkoon. Koska tutkimuksen kohderyhmä, Rannikkokodin asukkaiden omaiset, ovat itsekin pääsääntöisesti jo iäkkäämpiä henkilöitä, todettiin, että kyselyyn vastanneiden määrä olisi mahdollisesti suurempi paperilomakkeella kuin sähköisellä versiolla. Täytettyjä kyselylomakkeita saatiin yhteensä takaisin 19 kappaletta ja vastausprosentti oli 32. Aineisto analysoitiin sekä tilastollisin menetelmin että sisällönanalyysillä huhti-toukokuussa 2021.
Tulosten mukaan asukkaiden hoitoon Rannikkokodissa oltiin tyytyväisiä ja heillä koet tiin pääasiassa olevan riittävät palvelut hyvän hoidon mahdollistamiseksi. Asukkaiden kohtelua pidettiin hyvänä ja henkilökuntaa erittäin ystävällisenä. Eniten puutteita havaittiin asukkaan omahoitajasuhteessa eikä osa vastaaja kokenut sitä toimivaksi tai tiennyt, kuka asukkaan omahoitaja on. Asukkaan itsemääräämisoikeus jakoi eniten mielipiteitä. Omaisyhteistyöhön oltiin pääasiassa tyytyväisiä ja hoitohenkilökunnan koettiin huomioivan myös omaiset hyvin. Rannikkokotia asuinympäristönä pidettiin erittäin turvallisena ja myös viihtyisänä. Puutteita koettiin olevan asukkaiden riittävässä mieluisassa tekemisessä ja ulkoilumahdollisuudessa. Vastaajat esittivätkin kehitysehdotuksina enemmän erityisesti viriketoimintaa ja ulkoilua asukkaille. Erityisesti henkilökunnan ystävällisyys sai positiivisia kommentteja.
Tutkimuksen tulokset vastasivat aiempien samanlaisten tutkimusten tuloksia. Hoito koettiin usein hyväksi ja asianmukaiseksi ja kehittämisehdotuksina esiin nousivat muun muassa itsemääräämisoikeuden toteutuminen ja viriketoiminnan lisääminen.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui paperiset kyselylomakkeet. Hoitajat jakoivat lomakkeita asukkaiden omaisille (N=60) vierailukäyntien yhteydessä ja ne palautettiin lukolliseen palautuslaatikkoon. Koska tutkimuksen kohderyhmä, Rannikkokodin asukkaiden omaiset, ovat itsekin pääsääntöisesti jo iäkkäämpiä henkilöitä, todettiin, että kyselyyn vastanneiden määrä olisi mahdollisesti suurempi paperilomakkeella kuin sähköisellä versiolla. Täytettyjä kyselylomakkeita saatiin yhteensä takaisin 19 kappaletta ja vastausprosentti oli 32. Aineisto analysoitiin sekä tilastollisin menetelmin että sisällönanalyysillä huhti-toukokuussa 2021.
Tulosten mukaan asukkaiden hoitoon Rannikkokodissa oltiin tyytyväisiä ja heillä koet tiin pääasiassa olevan riittävät palvelut hyvän hoidon mahdollistamiseksi. Asukkaiden kohtelua pidettiin hyvänä ja henkilökuntaa erittäin ystävällisenä. Eniten puutteita havaittiin asukkaan omahoitajasuhteessa eikä osa vastaaja kokenut sitä toimivaksi tai tiennyt, kuka asukkaan omahoitaja on. Asukkaan itsemääräämisoikeus jakoi eniten mielipiteitä. Omaisyhteistyöhön oltiin pääasiassa tyytyväisiä ja hoitohenkilökunnan koettiin huomioivan myös omaiset hyvin. Rannikkokotia asuinympäristönä pidettiin erittäin turvallisena ja myös viihtyisänä. Puutteita koettiin olevan asukkaiden riittävässä mieluisassa tekemisessä ja ulkoilumahdollisuudessa. Vastaajat esittivätkin kehitysehdotuksina enemmän erityisesti viriketoimintaa ja ulkoilua asukkaille. Erityisesti henkilökunnan ystävällisyys sai positiivisia kommentteja.
Tutkimuksen tulokset vastasivat aiempien samanlaisten tutkimusten tuloksia. Hoito koettiin usein hyväksi ja asianmukaiseksi ja kehittämisehdotuksina esiin nousivat muun muassa itsemääräämisoikeuden toteutuminen ja viriketoiminnan lisääminen.