Leskeneläkkeen lainsäädännön taloudelliset vaikutukset nuoriin leskiin
Auvinen, Saara (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021093018195
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021093018195
Tiivistelmä
Työn toimeksiantajana toimii Nuoret Lesket ry. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää leskeneläkkeen lainsäädännöstä nuorille leskille johtuvat taloudelliset muutokset. Opinnäytetyössä kerättiin käytännön kokemuksia haastattelujen avulla siitä, miten leskeneläkkeen lainsäädäntö vaikuttaa nuorten leskien talouteen ja kokevatko nuoret lesket leskeneläkkeen tasa-arvoiseksi.
Työssä kuvataan leskeneläkkeen lainsäädäntöä, hallituksen esityksen 66/2021 mukaista leskeneläkkeen lainsäädännön muutosta sekä lainsäädännön vaikutuksia. Työssä käsitellään leskeyteen liittyvää surutyötä ja suruprosessia. Opinnäytetyössä suoritettujen haastattelujen kautta kerättiin tietoa nuorten leskien käytännön kokemuksista.
Haastattelut suoritettiin puhelimitse teemahaastatteluina, ja haastatteluun osallistui neljä (n=4) nuorta leskeä, jotka kertoivat omia kokemuksiaan leskeneläkkeestä. Nuorien lesket olivat 25–38-vuotiaita. Osallistujille toimitettiin etukäteen asiakirja, josta he näkivät haastattelussa läpikäytäviä teemoja ja kysymyksiä. Teemahaastattelussa voitiin syventyä johonkin aiheeseen tarkemmin riippuen haastateltavan vastauksista. Haastatteluaineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa kerätystä aineistosta etsittiin ja muodostettiin kokonaisuuksia. Valitulla aineiston analyysimenetelmällä etsittiin opinnäytetyöongelman ja kysymyksien kannalta oleellinen tieto.
Lopputuloksessa korostui leskeneläkkeen yhteiskunnallinen merkitys sekä leskeneläkkeen merkitys leskille. Leskeneläke koettiin tärkeäksi, vaikka jokseenkin epätasa-arvoiseksi. Haastattelujen perusteella merkittävin syy leskeneläkkeen epätasa-arvoisuuteen oli se, että leskeneläkkeen myöntämisen ehdot ovat leskestä itsestään riippumattomia. Taloudelliselle tuelle koettiin eniten tarvetta leskeyden alkuvaiheessa. Yleistettävien tuloksien saamiseksi tulisi aihetta tutkia isommalla otannalla.
Työssä kuvataan leskeneläkkeen lainsäädäntöä, hallituksen esityksen 66/2021 mukaista leskeneläkkeen lainsäädännön muutosta sekä lainsäädännön vaikutuksia. Työssä käsitellään leskeyteen liittyvää surutyötä ja suruprosessia. Opinnäytetyössä suoritettujen haastattelujen kautta kerättiin tietoa nuorten leskien käytännön kokemuksista.
Haastattelut suoritettiin puhelimitse teemahaastatteluina, ja haastatteluun osallistui neljä (n=4) nuorta leskeä, jotka kertoivat omia kokemuksiaan leskeneläkkeestä. Nuorien lesket olivat 25–38-vuotiaita. Osallistujille toimitettiin etukäteen asiakirja, josta he näkivät haastattelussa läpikäytäviä teemoja ja kysymyksiä. Teemahaastattelussa voitiin syventyä johonkin aiheeseen tarkemmin riippuen haastateltavan vastauksista. Haastatteluaineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa kerätystä aineistosta etsittiin ja muodostettiin kokonaisuuksia. Valitulla aineiston analyysimenetelmällä etsittiin opinnäytetyöongelman ja kysymyksien kannalta oleellinen tieto.
Lopputuloksessa korostui leskeneläkkeen yhteiskunnallinen merkitys sekä leskeneläkkeen merkitys leskille. Leskeneläke koettiin tärkeäksi, vaikka jokseenkin epätasa-arvoiseksi. Haastattelujen perusteella merkittävin syy leskeneläkkeen epätasa-arvoisuuteen oli se, että leskeneläkkeen myöntämisen ehdot ovat leskestä itsestään riippumattomia. Taloudelliselle tuelle koettiin eniten tarvetta leskeyden alkuvaiheessa. Yleistettävien tuloksien saamiseksi tulisi aihetta tutkia isommalla otannalla.