Automaattisen tilaamisen pilotti : Case Sampo-Rosenlew

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda laskentamalli toimeksiantaja yrityksen automaattisen tilausjärjestelmän pilotointia varten. Vapauttamalla tilaamisesta aikaa tuottavampiin töihin, on yrityksellä mahdollisuus kehittää omaa hankintaansa, joka on erittäin tärkeää pärjätäkseen hyvin kilpailuilla globaaleilla markkinoilla. Ajankohtaisen työstä tekee myös nykyinen tuottavuuden lasku, joka on Suomelle aiheuttanut jo jälkeen jäämisen vertailumaista. Tämän kaltainen automaatio kasvattaa yrityksen ja työntekijöiden tuottavuutta.

Työ tehtiin kehitystutkimusmetodilla, jossa korostuu kehitettävä asia, mutta samalla kehittämisen ympärille tuodaan tutkimuksellista otetta. Tutkimuksessa käytettiin teemahaastatteluja pääasiallisena tutkimuskeinona ja sen tuottamia vastauksia pystyttiin myös käyttämään hyväksi kehitystyön kanssa. Kehitystutkimuksessa on myös tärkeä ymmärtää toimeksiantajan toiminnan nykytila, toimintaympäristö sekä kehitystyön tavoitteet.

Haastatteluissa nousi esiin rahan merkitys suunniteltaessa varastonohjausta yrityksissä. Kaikki ylimääräisenä varastoon sitoutuneena pääomana on pois muista yrityksien tarpeista, kuten kehittämisestä tai investoinneista. Vastapainona rahalle on riski, sillä liian vähäinen varasto johtaa helpommin puutteisiin, joka myös maksaa, mutta heikentää samalla yrityksen mainetta asiakkaiden silmissä, jos ostetut tuotteet myöhästyvät tai niitä ei ole saatavilla. Prosesseilla ja resursseilla yritys luo itselleen pohjan suorituskyvylleen, joten prosessien on oltava selkeät ja tehokkaat. Tietojärjestelmien avulla yrityksillä on mahdollisuus tehostaa prosesseja entisestään, mutta myös kerätä hurjat määrät dataa, jota voi hyödyntää strategisessa päätöksenteossa, kuten myös esimerkiksi oman hankintahenkilöstön kehittämisessä. Tietojärjestelmien maksimaalisen käytön esteenä on usein niiden kalleus, mutta myös osaamispuute.

Kehitystyössä luotiin laskentamalli, jonka avulla yritys voi laskea eräkoot ja tilauspisteet sekä mallintaa oman varastonsa käyttäytymistä. Laskentamalli havaittiin käytännössäkin toimivaksi ja realistiseksi kuvaukseksi varastojen käyttäytymisestä, eikä se aiheuttanut puutoksia tuotantoon, joka tarkoittaa, että hankintahenkilöstöltä vapautuu oikeasti aikaa tuottavampiin työtehtäviin, sillä heidän ei tarvitse huolehtia automaattisten tilausten luotettavuudesta.