Kaura-rypsiöljyvalmisteen käyttö energiarehuna välikasvatusporsaiden ruokinnassa: Tilatason tutkimus kasvusta ja rehuhyötysuhteesta

Abstract

Kaura ja rypsi ovat sikojen ruokinnassa tuttuja komponentteja. Kypsennetyn kauran käyttöä porsaiden rehuna ei kuitenkaan ole aiemmin juurikaan tutkittu, ja nyt tehty tutkimus on tiettävästi ensimmäinen kaura-rypsiöljyvalmistetta käsittelevä. Tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä A-Rehu Oy ja Myllyn Paras Oy, ja tämä opinnäytetyö on tutkimuksen loppuraportti. Molemmille yrityksille kotimaisten raaka-aineiden käyttö on tärkeä arvo, ja siten yrityksillä oli tahtoa kartoittaa mahdollisuuksia löytää uusia mahdollisuuksia kotimaisen rehuraaka-aineen kehittämiseksi yritysyhteistyön merkeissä. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, miten Myllyn Paras Oy:n valmistama esikypsennetty kaura-rypsiöljyvalmiste (käytetään myöhemmin nimeä OFA) soveltuu väli-kasvatusvaiheen porsaiden energiarehuksi. Tutkimus toteutettiin tilaolosuhteissa tavanomaisen tuotantosuunnan sikatilalla Etelä-Pohjanmaalla. Tutkimuksessa seuratut neljä vieroitus- eli tutkimusryhmää jaettiin koe- ja kontrolliryhmiin. Tutkimuksessa seurattiin porsaiden kasvua, rehunkulutusta, porsaiden lääkintätarvetta ja kuolleisuutta, rehuraaka-aineen käytettävyyttä varastoinnin aikana ja ruokintalaitteistossa sekä pohdittiin raaka-aineen käytön taloudellisia realiteetteja. Suuria eroja koe- ja kontrolliryhmien välillä ei havaittu, mutta sekä kasvu-, ja kuol-leisuustuloksissa että rehun muuntosuhdetta ja rehuhyötysuhdetta tutkittaessa mahdolliset erot ilmenivät pääasiassa kontrolliryhmien eduksi. Kontrolliryhmillä oli samojen tutkimusryhmien koeryhmiin verrattuna useimmiten hieman paremmat kasvu- ja rehuhyötysuhde-, sekä rehun muuntosuhdetulokset, pienempi kuolleisuus sekä vähemmän lääkintäkertoja, joskin erot olivat hyvin pienet. Kuitenkin näihin seikkoihin vaikuttavat huomattavan monet muut osatekijät, eikä yksittäisen rehu-komponentin vaikutusta voida kiistatta osoittaa. Tulokset eivät ole tieteellisesti luotettavia, mutta antavat kuitenkin viitteitä rehun sopivuudesta ja käytettävyydestä. Osa koeryhmistä pärjäsi vertailuissa kontrolliryhmiä paremmin, ja lisäksi tutkimus-ryhmien välillä oli huomattavia eroja esimerkiksi kasvu- ja rehuhyötysuhdetuloksissa.