Vinoköysisillan köysistön ankkurointi pyloniin
Särkkä, Eero (2021)
Särkkä, Eero
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021102418872
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021102418872
Tiivistelmä
Sillan suunnittelu on haastava, lukuisia detaljeja sisältävä kokonaisuus, ja tehtävä on sitä monimutkaisempi, mitä monimutkaisempi siltatyyppi on kyseessä. Erikoissiltojen kuten vinoköysisiltojen suunnittelussa on jo varhaisissa suunnitteluvaiheissa ottaa huomioon, miten kukin matkan varrella tehty valinta tulee vaikuttamaan muuhun suunnitteluun ja ratkaisuihin. Vinoköysisilta ei ole yleinen siltatyyppi Suomessa. Ja tästä syystä vinoköysisiltojen rakenteita ja suunnittelua on kuvattu tarkemmin tämän työn kirjallisuustutkimuksen yhteydessä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on lisätä yrityksen tietoutta ja osaamista vinoköysisillan köysistön ankkurointiin pylonissa. Tietoutta hankittiin perehtymällä maailmalla käytettyihin ankkurointiratkaisuihin sekä ankkurointiratkaisujen suunnitelmiin. Ankkurointiratkaisuista tarkimmin perehdyttiin tapaustutkimuksen yhteydessä betonisen pylonin ja epäjatkuvan ankkurointilaatikon yhdistelmään. Epäjatkuvuus asetti haasteita määrittää kuormien jakautumista rakenneosien välillä sekä kuvata rakenteen toimintaa tarkasti FEM-ohjelmassa.
Tapaustutkimuksen yhteydessä opinnäytteen tekijälle muodostui hyvä kuva lähtötiedoista, jotka ohjasivat suunnittelua valittuun ratkaisuun. On kuitenkin selvää, että valittu ratkaisu ei ole teknillistaloudellisesti toimivin kaikissa tapauksissa. Tästä syystä jo esisuunnitteluvaiheessa on syytä syventyä eri rakenneosille asetettuihin vaatimuksiin ja vertailla niitä keskenään.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on lisätä yrityksen tietoutta ja osaamista vinoköysisillan köysistön ankkurointiin pylonissa. Tietoutta hankittiin perehtymällä maailmalla käytettyihin ankkurointiratkaisuihin sekä ankkurointiratkaisujen suunnitelmiin. Ankkurointiratkaisuista tarkimmin perehdyttiin tapaustutkimuksen yhteydessä betonisen pylonin ja epäjatkuvan ankkurointilaatikon yhdistelmään. Epäjatkuvuus asetti haasteita määrittää kuormien jakautumista rakenneosien välillä sekä kuvata rakenteen toimintaa tarkasti FEM-ohjelmassa.
Tapaustutkimuksen yhteydessä opinnäytteen tekijälle muodostui hyvä kuva lähtötiedoista, jotka ohjasivat suunnittelua valittuun ratkaisuun. On kuitenkin selvää, että valittu ratkaisu ei ole teknillistaloudellisesti toimivin kaikissa tapauksissa. Tästä syystä jo esisuunnitteluvaiheessa on syytä syventyä eri rakenneosille asetettuihin vaatimuksiin ja vertailla niitä keskenään.