Tunnon merkitys käsien käytön kehittymiselle : käden käytön kehittyminen tunnonvaraisen hahmottamisen näkökulmasta
Erinko, Nelli; Härkönen, Henna (2021)
Erinko, Nelli
Härkönen, Henna
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021102518898
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021102518898
Tiivistelmä
Tunnonvaraista hahmottamista tarvitaan kaikilla elämän osa-alueilla. Tunnonvarainen hahmottaminen on monimuotoinen, korkeatasoista sensorista integraatiota vaativa prosessi, jonka hallitsemiseksi tarvitaan tuntoaistimusten lisäksi aktiivista käsien käyttämistä, aistien välistä informaation siirtoa, sekä kognitiivisia ulottuvuuksia. Jotta ympäristöstä voidaan saada tarkoituksenmukaista informaatiota tunnustellen, täytyy olla kyky käyttää käsiä esineiden ominaisuuksien ja eroavaisuuksien havainnoimiseksi, sekä kyky muodostaa mielikuva tunnustellusta esineestä joko muistin tai esimerkiksi visuaalisen havainnon perusteella.
Tunnonvaraiseen hahmottamiseen tarvitaan haptista tutkimista, jolla tarkoitetaan esineen käsittelemistä sekä muodon ja ominaisuuksien hahmottamista kosketuksen avulla. Alle kouluikäisen lapsen käsien käyttö on vielä pääasiassa passiivista, vaikkakin jo kolmevuotias voi motorisesti hallita tunnonvaraiseen hahmottamiseen tarvittavat käsien käytön strategiat. Näitä strategioita lapsi käyttää esineen tietyn ominaisuuden havainnoimiseen. Tavallisesti vasta noin kuusi-seitsemänvuotiaalla lapsella on kyky korkeatasoiseen haptiseen havaitsemistoimintaan, joka mahdollistaa toimimisen puhtaasti tunnonvaraisen hahmottamisen varassa. On tärkeää, että toimintaterapeutilla on selvä näkemys siitä, miten lapsen tunnustelutaidot kehittyvät, ja millaisia tunnonvaraiseen hahmottamiseen tarvittavia käsien käytön strategioita lapsen voidaan odottaa käyttävän missäkin kehityksen vaiheessa.
Opinnäytetyö on toteutunut kehittämistyönä, jonka tarkoituksena oli tuottaa opas avuksi lasten kanssa toimiville toimintaterapeuteille, sekä alan opiskelijoille. Opas osoittaa taulukoin ja selkein kuvin kehitysvaiheet kohti taitavaa, aktiivista käsien käyttöä tunnonvaraisesti esineitä tunnistettaessa. Opas on helposti luettava ja kuvitettu selkein, värillisin kuvin. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys on koottu kirjallisuuteen ja tutkimuksiin perustuen, ja sen on tarkoitus tukea oppaan sisältöä. Teoreettinen viitekehys sisältää teoriatietoa tuntoaistin kehittymisestä, aistisäätelystä liittyen tunnonvaraiseen hahmottamiseen, motorisesta kehityksestä ja käsien käytöstä.
Tunnonvaraiseen hahmottamiseen tarvitaan haptista tutkimista, jolla tarkoitetaan esineen käsittelemistä sekä muodon ja ominaisuuksien hahmottamista kosketuksen avulla. Alle kouluikäisen lapsen käsien käyttö on vielä pääasiassa passiivista, vaikkakin jo kolmevuotias voi motorisesti hallita tunnonvaraiseen hahmottamiseen tarvittavat käsien käytön strategiat. Näitä strategioita lapsi käyttää esineen tietyn ominaisuuden havainnoimiseen. Tavallisesti vasta noin kuusi-seitsemänvuotiaalla lapsella on kyky korkeatasoiseen haptiseen havaitsemistoimintaan, joka mahdollistaa toimimisen puhtaasti tunnonvaraisen hahmottamisen varassa. On tärkeää, että toimintaterapeutilla on selvä näkemys siitä, miten lapsen tunnustelutaidot kehittyvät, ja millaisia tunnonvaraiseen hahmottamiseen tarvittavia käsien käytön strategioita lapsen voidaan odottaa käyttävän missäkin kehityksen vaiheessa.
Opinnäytetyö on toteutunut kehittämistyönä, jonka tarkoituksena oli tuottaa opas avuksi lasten kanssa toimiville toimintaterapeuteille, sekä alan opiskelijoille. Opas osoittaa taulukoin ja selkein kuvin kehitysvaiheet kohti taitavaa, aktiivista käsien käyttöä tunnonvaraisesti esineitä tunnistettaessa. Opas on helposti luettava ja kuvitettu selkein, värillisin kuvin. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys on koottu kirjallisuuteen ja tutkimuksiin perustuen, ja sen on tarkoitus tukea oppaan sisältöä. Teoreettinen viitekehys sisältää teoriatietoa tuntoaistin kehittymisestä, aistisäätelystä liittyen tunnonvaraiseen hahmottamiseen, motorisesta kehityksestä ja käsien käytöstä.