Sairaanhoitajan työn vetovoimaisuus 2000-luvulla

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajan työn vetovoimatekijöitä ja niiden ulottuvuuksia 2000-luvulla. Tavoitteena oli tuoda esiin sairaanhoitajan työn vetovoimatekijöiden ulottuvuuksia ja siten kohottaa sairaanhoitajan työn imagoa ja vetovoimaisuutta.

Opinnäytetyön menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineiston kerääminen tehtiin joulukuun 2020 ja tammikuun 2021 aikana. Tiedonhaussa käytettiin CINAHL Complete- ja Medic-tietokantoja sekä tehtiin manuaalinen haku Hoito-tiede- ja Tutkiva Hoitotyö -lehtiin. Lopulliseen aineistoon valikoitui yhdeksän tutkimusta, jotka on julkaistu vuosina 2005–2020. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin laadullista sisällönanalyysia mukaillen. Opinnäytetyön työelämäyhteytenä toimi Tampereen ammattikorkeakoulu.

Sairaanhoitajan työn vetovoimaisuus on moniulotteista, ja siihen vaikuttavat useat eri tekijät. Opinnäytetyössä sairaanhoitajan työn vetovoimaisuuteen vaikuttavina tekijöinä nähdään esimiestyö ja johtaminen, palkitseminen, valtaistuminen sekä työtyytyväisyys. Lisäksi sairaanhoitajan työn vetovoimatekijöiksi osoittautuvat työmotivaatio, työyhteisö ja -olosuhteet sekä työajat. Kaikilla näillä sairaanhoitajan työn vetovoimaisuuden tekijöillä havaittiin olevan sekä positiivinen että negatiivinen ulottuvuus, mutta ulottuvuuden vaikutuksen voimakkuus sairaanhoitajan työhön on tilanne- ja yksilösidonnaista.

Sairaanhoitajan työn vetovoimaisuutta on tutkittu aiemmin melko vähän, ja tätä aihetta voisi jatkossa tutkia usealla eri alueella. Esimerkiksi sairaanhoitajan työn vetovoimaisuudesta voisi tehdä toiminnallisen opinnäytetyön tutkimalla tietyn työyksikön vetovoimatekijöitä, jolloin saataisiin konkreettisia esimerkkejä vetovoimaa edistävistä ja heikentävistä tekijöistä. Ammattiliitot voisivat tutkia sairaanhoitajan työn vetovoimatekijöitä työehtosopimuksiin liittyvissä asioissa ja ammattikorkeakoulut voisivat pohtia varautumistaan sairaanhoitajakoulutuksen rekrytoinnin ja toteuttamisen tuleviin haasteisiin.

The objective of this study was to find literature about factors that are seen as attractive in nursing work. This study aimed to explore the attractive factors and their various dimensions.

The study was conducted as a descriptive literature review. The scientific articles and dissertations selected for the review were retrieved from international databases and scientific journals. Altogether 9 studies published in 2005-2020 were chosen for the review.

The findings imply that supervisory work and management, employee empowerment, satisfaction and motivation towards the job emerged as attractive factors in nursing work. In addition, work community, working conditions and working hours seems to make an impact in the attractiveness of nursing work. The study found that each factor contains positive and negative dimensions. The effect of the dimension intensity is however tied to the situation and individual in nursing work.

Regarding expressly attractive factors in nursing work there is little research and further studies on the subject to provide diverse aspects. For instance, exploring strengthening and weakening factors in certain work units would give a practical approach and concrete examples of the attractiveness in nursing work.