Etätyön vaikutus työhyvinvointiin : työntekijöiden kokemuksia työhyvinvoinnin muutoksista poikkeusaikana

Abstract

Työn murros on muokannut työn tekemistä ja laatua viimeisten vuosikymmenten aikana. COVID-19-viruspandemia kiihdytti joustavia työjärjestelyjä, työn organisointitapojen muutosta ja uusien etätyökalujen kehitystä. Vaikutukset näkyvät myös työhyvinvoinnissa. Tutkimuksen tavoitteena oli saada käsitys Lounea Oy:n työntekijöiden työhyvinvoinnin tilasta ja etätyön vaikutuksista työntekijöiden kokemaan työhyvinvointiin.

Tutkimusmenetelminä käytettiin kvantitatiivista (määrällistä) työhyvinvointikyselyä ja kvalitatiivista (laadullista) teemahaastattelua kyselystä nousseiden teemojen pohjalta. Kysely oli toteutettu henkilöstölle aikaisemmin vuonna 2020 ja nyt uudelleen 2021, johon oli lisätty erillinen kysymyspatteristo koskien etätyötä. Teemahaastatteluiden avulla saatiin syvempää tietoa määrällisen tiedon tueksi. Teoria ohjasi havaintojen tulkintaa ja lopussa nämä havainnot sidotaan teoriaan.

Etätyö koettiin positiivisena muotona tehdä töitä ja etätyössä haluttiin jatkaa. Työntekijät kokivat etätyön vaikuttaneen myönteisesti heidän vapaa-aikaansa, perheen ja työn yhteensovittamiseen sekä töihin keskittymiseen ja aikaansaamisen tunteeseen. Haittoja etätyö aiheutti työyhteisön sosiaalisten suhteiden kaventumisella, huonompana työergonomiana sekä tauottamiseen ja työstä irtautumiseen liittyvinä ongelmina. Pääosin tuloksia tuki teoria, vaikka esiin nousi myös havaintoja, joita teoria ei tukenut.

Over the past decades the revolution of work has shaped the working and quality of work. The COVID-19 virus pandemic accelerated flexible working arrangements, changes in working methods and the development of new remote tools. The effects are also visible in well-being at work. Aim of the research was to get an idea of the state of well-being at work of Lounea Oy's employees and the impact of teleworking on the well-being at work experienced by employees.

The research methods used were a quantitative occupational well-being survey and a qualitative thematic interview based on the themes which come out of the survey. The survey was implemented earlier in 2020 and now again in 2021, with a separate question radiator on teleworking added. The thematic interviews provided deeper information to support quantitative data. The theory guided the interpretation of the findings and at the end these observations are tied to the theory.

Teleworking was seen as a positive form of work, and the aim was to continue working remotely. The employees felt that benefits of teleworking were increased leisure time, reconciling family and work, and focusing on work and the feeling of being efficient. Disadvantages were work community´s narrowed social relations, worse ergonomics and problems related to breaks and get away from work. The results were mainly supported by theory, although observations also emerged which the theory did not support.