Maitojauheen ominaisuuksien hyödyntäminen laatikoiden valmistusprosessissa
Mäkipelkola, Merja (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021102919037
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021102919037
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Atria Suomi Oy:n kanssa. Tutkimuksen tavoittena oli selvittää, miten laktoosittoman maitojauheen ominaisuudet vaikuttavat paistopintaan, makuun, rakenteeseen, sekä koostumukseen. Tutkimuksen kohteena toimi laatikkolinjalla valmistettava tuote A.
Käytössä oleva maitojauhe X reagoi paistolämpötilaan hitaasti, joten paistopinnan muodostuminen kestää kauan. Paistolämpötila on siis korkeampi kuin välttämättä olisi tarve, jotta paistopinnasta saataisiin houkuttelevan näköinen. Korkean paistolämpötilan seurauksena paistohäviö suurenee. Tämä aiheuttaa korkeaa haihtuvuutta paistossa ja sitä kautta hävikkiä. Tässä työssä pyrittiin vähentämään hävikin määrää käyttämällä maitojauheen X sijasta laktoositonta maitojauhetta. Hydrolysoitu laktoosi on herkempi ruskistumiselle kuin sakkaroosi tai laktoosi (Atria maitojauhe 2020), jolloin paistopinnan muodostuminen tapahtuu nopeammin alhaisemmalla lämpötilalla. Tutkimuksessa testattiin kahta erilaista laktoositonta maitojauhetta Y:ta ja Z:tä. Maitojauheet Y ja Z eroavat toisistaan muun muassa. erilaisten valmistusprosessin, sekä proteiinipitoisuuden takia. Tutkittiin, kumpi laktoosittomista maitojauheista soveltuu paremmin tutkittavaan tuotteeseen. Tutkimus eteni vaiheittain. Työn tutkimusosuus aloitettiin koekeittiöltä. Koekeittiö tulosten perusteella siirryttiin vaiheeseen, jossa massa tehtiin koekeittiöllä, mutta laatikoiden kypsennys tapahtui prosessissa laatikkolinjan uunissa. Tuloksista tehtyjen johtopäätösten perusteella siirryttiin tekemään koeajoja tuotantoon. Tutkimuksessa todettiin maitojauheen Y soveltuvan paremmin käyttötarkoitukseen tuloksien perusteella. Opinnäytetyön tulokset, sekä tutkimusmenetelmät ovat osittain salattua tietoa toimeksiantaja yrityksen pyynnöstä.
Käytössä oleva maitojauhe X reagoi paistolämpötilaan hitaasti, joten paistopinnan muodostuminen kestää kauan. Paistolämpötila on siis korkeampi kuin välttämättä olisi tarve, jotta paistopinnasta saataisiin houkuttelevan näköinen. Korkean paistolämpötilan seurauksena paistohäviö suurenee. Tämä aiheuttaa korkeaa haihtuvuutta paistossa ja sitä kautta hävikkiä. Tässä työssä pyrittiin vähentämään hävikin määrää käyttämällä maitojauheen X sijasta laktoositonta maitojauhetta. Hydrolysoitu laktoosi on herkempi ruskistumiselle kuin sakkaroosi tai laktoosi (Atria maitojauhe 2020), jolloin paistopinnan muodostuminen tapahtuu nopeammin alhaisemmalla lämpötilalla. Tutkimuksessa testattiin kahta erilaista laktoositonta maitojauhetta Y:ta ja Z:tä. Maitojauheet Y ja Z eroavat toisistaan muun muassa. erilaisten valmistusprosessin, sekä proteiinipitoisuuden takia. Tutkittiin, kumpi laktoosittomista maitojauheista soveltuu paremmin tutkittavaan tuotteeseen. Tutkimus eteni vaiheittain. Työn tutkimusosuus aloitettiin koekeittiöltä. Koekeittiö tulosten perusteella siirryttiin vaiheeseen, jossa massa tehtiin koekeittiöllä, mutta laatikoiden kypsennys tapahtui prosessissa laatikkolinjan uunissa. Tuloksista tehtyjen johtopäätösten perusteella siirryttiin tekemään koeajoja tuotantoon. Tutkimuksessa todettiin maitojauheen Y soveltuvan paremmin käyttötarkoitukseen tuloksien perusteella. Opinnäytetyön tulokset, sekä tutkimusmenetelmät ovat osittain salattua tietoa toimeksiantaja yrityksen pyynnöstä.