Sähköiseen taloushallintoon siirtyminen - tilitoimiston kohtaama muutosvastarinta: tilitoimisto X
Kerola, Pinja (2021)
Kerola, Pinja
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110119114
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110119114
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan muutosvastarintaa ilmiönä sekä sen esiintymistä taloushallinnon sähköistämisessä. Tutkimuksen tarpeellisuuden osoitti tilitoimiston havaitsema vastustus sähköistä taloushallintoa kohtaan, ja työn tavoitteena oli selvittää suurimmat syyt muutosvastarinnan aiheutumiseen. Opinnäytetyön tutkimus on toteutettu haastattelemalla tilitoimisto X:n asiakkaita, jotka ovat siirtyneet sähköiseen taloushallintoon.
Koska työssä tutkitaan mielipiteitä, asenteita ja ajatuksia, haluttiin tutkimus toteuttaa teemahaastatteluina. Teemahaastatteluiden myötä itse haastattelutilanne pysyi enemmänkin keskusteluna, jossa kysymykset elävät tilanteen mukaan, vaikka käsiteltävät aiheet olivat jokaisella haastateltavalla samat. Haastatteluihin osallistui kolme yrittäjää ja asunto-osakeyhtiöiden isännöitsijä, joka vastaa myös taloushallinnosta.
Teoriaosuudessa käsitellään yleisesti muutosta ja digitalisaation tuomia muutoksia taloushallintoalaan. Työn edetessä perehdytään muutosvastarintaan ilmiönä sekä sitä yleisimpiin aiheuttaviin tekijöihin, jonka jälkeen käsitellään sen esiintymistä sähköisessä taloushallinnossa.
Seuraavassa osassa käydään läpi tutkimuksen toteutusta ja tutkimusprosessin eri vaiheita. Viimeisessä osassa käsitellään ja vertaillaan tutkimustuloksia sekä etsitään yhtäläisyyksiä teoriaan. Lopussa johtopäätökset tehdään näiden tietojen ja tutkimustulosten perusteella.
Tutkimustulosten mukaan tilitoimisto X:n asiakkaat kokivat muutosvastarintaa sähköisyyttä kohtaan erityisesti ajan, osaamisen ja ymmärryksen puutteen vuoksi. Vaikuttava tekijä oli myös yrittäjien totutut tavat. Sähköiseen taloushallintoon siirtymisen johti ennen kaikkea tilitoimiston ohjelmanvaihdos. Sähköinen taloushallinto on mahdollistanut yrittäjille tehokkaamman, reaaliaikaisemman ja luotettavamman seurannan, jonka avulla kehittää omaa liiketoimintaa. Yhteistyö tilitoimiston kanssa on koettu mieluisaksi, ja etenkin muutosprosessin aikana on tilitoimisto ollut suuressa osassa muutoksen onnistumista.
Koska työssä tutkitaan mielipiteitä, asenteita ja ajatuksia, haluttiin tutkimus toteuttaa teemahaastatteluina. Teemahaastatteluiden myötä itse haastattelutilanne pysyi enemmänkin keskusteluna, jossa kysymykset elävät tilanteen mukaan, vaikka käsiteltävät aiheet olivat jokaisella haastateltavalla samat. Haastatteluihin osallistui kolme yrittäjää ja asunto-osakeyhtiöiden isännöitsijä, joka vastaa myös taloushallinnosta.
Teoriaosuudessa käsitellään yleisesti muutosta ja digitalisaation tuomia muutoksia taloushallintoalaan. Työn edetessä perehdytään muutosvastarintaan ilmiönä sekä sitä yleisimpiin aiheuttaviin tekijöihin, jonka jälkeen käsitellään sen esiintymistä sähköisessä taloushallinnossa.
Seuraavassa osassa käydään läpi tutkimuksen toteutusta ja tutkimusprosessin eri vaiheita. Viimeisessä osassa käsitellään ja vertaillaan tutkimustuloksia sekä etsitään yhtäläisyyksiä teoriaan. Lopussa johtopäätökset tehdään näiden tietojen ja tutkimustulosten perusteella.
Tutkimustulosten mukaan tilitoimisto X:n asiakkaat kokivat muutosvastarintaa sähköisyyttä kohtaan erityisesti ajan, osaamisen ja ymmärryksen puutteen vuoksi. Vaikuttava tekijä oli myös yrittäjien totutut tavat. Sähköiseen taloushallintoon siirtymisen johti ennen kaikkea tilitoimiston ohjelmanvaihdos. Sähköinen taloushallinto on mahdollistanut yrittäjille tehokkaamman, reaaliaikaisemman ja luotettavamman seurannan, jonka avulla kehittää omaa liiketoimintaa. Yhteistyö tilitoimiston kanssa on koettu mieluisaksi, ja etenkin muutosprosessin aikana on tilitoimisto ollut suuressa osassa muutoksen onnistumista.
