Tekoälyn käyttö ja hyödyllisyys opiskelijoiden näkökulmasta
Brunou, Nina (2021)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110319216
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110319216
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan kuinka paljon opiskelijat käyttävät tekoälypohjaisia mobiilisovelluksia sekä millaiseksi sovellusten käyttömukavuus koetaan. Tutkimuksen päätavoitteina on selvittää mitä sovelluksia opiskelijat käyttävät ja kuinka usein, kuinka tyytyväiseksi opiskelijat tuntevat sovellusten käytön sekä millaisia parannuksia tai erilaisia toimintoja opiskelijat toivoisivat sovelluksilta.
Teoriaosuudessa käsitellään tekoälyä ja sen määritelmää, tekoälyn kehityksen historiaa sekä sen modernia muotoa ja siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Lisäksi teoriassa käsitellään mobiilisovelluksia, niiden määritelmää ja käyttötarkoituksia. Teoriassa käydään läpi myös mobiilisovellusten käytettävyyttä ja käyttäjäkokemuksen konseptia.
Tutkimus on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, ja se toteutettiin lähettämällä sähköpostitse Haaga-Helian tietojenkäsittelyn opiskelijoille Webropol-ohjelmalla luotu sähköinen kyselylomake. Kyselyyn vastasi yhteensä 52 opiskelijaa.
Tutkimuksessa selvisi, että käytetyimmät sovellustyypit olivat navigointisovellukset, kääntäjät sekä chattibotit. Vähiten käytettyjä sovelluksia olivat virtuaaliavustajat, kuvaeditorit ja kuntoilusovellukset. Sovelluksia käytettiin eniten silloin, kun tarve niiden käytölle ilmeni tai kun haluttiin helpottaa arkiasioita. Sovelluksia hyödynnettiin myös koulu- tai työasioiden hoidossa, kommunikoidessa toisten ihmisten kanssa tai helpottamaan tylsyyttä. Korkeimman tyytyväisyysarvosanan saivat navigointi- ja kääntäjäsovellukset. Asteikolla 1–5 navigointisovelluksen arvosana oli 4,4 ja kääntäjäsovellusten 3,6. Huonoimman arvosanan sai virtuaaliavustajat, joiden arvosana oli 2,9.
Käyttömukavuuteen negatiivisesti vaikuttavia asioita olivat esimerkiksi chattibottien vaikeus ymmärtää asiakasta ja antaa vastauksia. Navigointisovelluksien kohdalla ongelmaksi nousivat epätarkat ja epäselkeät reittiohjeet sekä sovelluksen puutteellinen reittisuunnittelu. Kääntäjien kohdalla mainittiin väärät tai epätarkat käännökset sekä puutteelliset käännökset harvinaisten kielien kohdalla. Lisäksi negatiivisina asioina koettiin piilokulut, tekniset ongelmat, huono käyttöliittymä sekä epäselvyys tietoturvasta ja tietojenkeräyksestä. Vastaajista 14 ei ollut havainnut lainkaan käyttömukavuuteen negatiivisesti vaikuttavia asioita.
60 % vastaajista oli parannusehdotuksia ja -toiveita käyttämistään sovelluksista. Parannusehdotukset sisälsivät toiveita paremmasta käyttöliittymästä, parannellusta toiminnallisuudesta ja resurssien optimoinnista esimerkiksi akun kulutuksen suhteen. Lisäksi toivottiin parempaa käyttäjäkohtaista mukauttamista sekä tietoturvan parantamista haavoittuvampien ihmisryhmien suojelemiseksi.
Teoriaosuudessa käsitellään tekoälyä ja sen määritelmää, tekoälyn kehityksen historiaa sekä sen modernia muotoa ja siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Lisäksi teoriassa käsitellään mobiilisovelluksia, niiden määritelmää ja käyttötarkoituksia. Teoriassa käydään läpi myös mobiilisovellusten käytettävyyttä ja käyttäjäkokemuksen konseptia.
Tutkimus on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, ja se toteutettiin lähettämällä sähköpostitse Haaga-Helian tietojenkäsittelyn opiskelijoille Webropol-ohjelmalla luotu sähköinen kyselylomake. Kyselyyn vastasi yhteensä 52 opiskelijaa.
Tutkimuksessa selvisi, että käytetyimmät sovellustyypit olivat navigointisovellukset, kääntäjät sekä chattibotit. Vähiten käytettyjä sovelluksia olivat virtuaaliavustajat, kuvaeditorit ja kuntoilusovellukset. Sovelluksia käytettiin eniten silloin, kun tarve niiden käytölle ilmeni tai kun haluttiin helpottaa arkiasioita. Sovelluksia hyödynnettiin myös koulu- tai työasioiden hoidossa, kommunikoidessa toisten ihmisten kanssa tai helpottamaan tylsyyttä. Korkeimman tyytyväisyysarvosanan saivat navigointi- ja kääntäjäsovellukset. Asteikolla 1–5 navigointisovelluksen arvosana oli 4,4 ja kääntäjäsovellusten 3,6. Huonoimman arvosanan sai virtuaaliavustajat, joiden arvosana oli 2,9.
Käyttömukavuuteen negatiivisesti vaikuttavia asioita olivat esimerkiksi chattibottien vaikeus ymmärtää asiakasta ja antaa vastauksia. Navigointisovelluksien kohdalla ongelmaksi nousivat epätarkat ja epäselkeät reittiohjeet sekä sovelluksen puutteellinen reittisuunnittelu. Kääntäjien kohdalla mainittiin väärät tai epätarkat käännökset sekä puutteelliset käännökset harvinaisten kielien kohdalla. Lisäksi negatiivisina asioina koettiin piilokulut, tekniset ongelmat, huono käyttöliittymä sekä epäselvyys tietoturvasta ja tietojenkeräyksestä. Vastaajista 14 ei ollut havainnut lainkaan käyttömukavuuteen negatiivisesti vaikuttavia asioita.
60 % vastaajista oli parannusehdotuksia ja -toiveita käyttämistään sovelluksista. Parannusehdotukset sisälsivät toiveita paremmasta käyttöliittymästä, parannellusta toiminnallisuudesta ja resurssien optimoinnista esimerkiksi akun kulutuksen suhteen. Lisäksi toivottiin parempaa käyttäjäkohtaista mukauttamista sekä tietoturvan parantamista haavoittuvampien ihmisryhmien suojelemiseksi.