Kuulovammaiset akuuttihoidon asiakkaana
Tiainen, Pauliina (2021)
Tiainen, Pauliina
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110519345
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110519345
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kuulovammaisten kokemuksia siitä, miten hoitohenkilökunta on heidät kohdannut akuuttihoidon yksiköissä. Työn tavoitteena oli kehittää vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien käyttöä akuuttihoitotyössä sekä havahduttaa hoitohenkilökunta kehittämään kohtaamisia kuulovammaisten kanssa. Tutkimuskysymykset olivat: missä kuulovammaiset kokevat akuuttihoidon henkilökunnan onnistuneen kohtaamisissa, missä kuulovammaiset kokevat henkilökunnan epäonnistuneen kohtaamisissa sekä miten akuuttihoidon kohtaamisia voisi kuulovammaisten mielestä kehittää.
Opinnäytetyö on kvantitatiivinen tutkimus, jossa hyödynnetään myös kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä Webropol-kyselylomakkeella. Kyselylomakkeessa oli kahdeksan strukturoitua kysymystä sekä yksi avoin kysymys. Lomakkeessa esiintyvät teemat ovat eri kommunikaatiomenetelmien käyttö, kuulovammaisten omat kokemukset sekä hoitohenkilökunnan toiminnan kehittäminen. Määrällisen aineiston tulokset analysoidaan tilastollisesti ja esitetään prosentteina. Avoimet kysymykset käsitellään induktiivisella sisällönanalyysillä.
Kyselyyn tulleiden vastausten perusteella voi todeta hoitohenkilökunnan toiminnassa olevan kehitettävää. 20,5 % vastaajista koki, että heidän kuulo-vammansa on huomioitu, 52,6 %:n mielestä kuulovamma huomioitiin osittain ja 26,9 %:n kokemuksen perusteella kuulovammaa ei huomioitu. 37,2 % kyselyn vastaajista koki hoitohenkilökunnan kohdanneen heidät tasavertaisesti normaali kuuloisiin nähden, mutta 62,8 % vastasi kohtaamisen olleen epätasavertainen normaalikuuloisiin nähden. Tutkimuksen tuloksena on, että hyvistä kokemuksista huolimatta hoitohenkilökunnan tiedoissa ja toiminnassa olisi kehitettävää paremmin erilaisuutta huomioivaksi. Kuulovammaisten ei pitäisi joutua kokemaan huonommuuden tunnetta ominaisuutensa vuoksi.
Opinnäytetyö on kvantitatiivinen tutkimus, jossa hyödynnetään myös kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä Webropol-kyselylomakkeella. Kyselylomakkeessa oli kahdeksan strukturoitua kysymystä sekä yksi avoin kysymys. Lomakkeessa esiintyvät teemat ovat eri kommunikaatiomenetelmien käyttö, kuulovammaisten omat kokemukset sekä hoitohenkilökunnan toiminnan kehittäminen. Määrällisen aineiston tulokset analysoidaan tilastollisesti ja esitetään prosentteina. Avoimet kysymykset käsitellään induktiivisella sisällönanalyysillä.
Kyselyyn tulleiden vastausten perusteella voi todeta hoitohenkilökunnan toiminnassa olevan kehitettävää. 20,5 % vastaajista koki, että heidän kuulo-vammansa on huomioitu, 52,6 %:n mielestä kuulovamma huomioitiin osittain ja 26,9 %:n kokemuksen perusteella kuulovammaa ei huomioitu. 37,2 % kyselyn vastaajista koki hoitohenkilökunnan kohdanneen heidät tasavertaisesti normaali kuuloisiin nähden, mutta 62,8 % vastasi kohtaamisen olleen epätasavertainen normaalikuuloisiin nähden. Tutkimuksen tuloksena on, että hyvistä kokemuksista huolimatta hoitohenkilökunnan tiedoissa ja toiminnassa olisi kehitettävää paremmin erilaisuutta huomioivaksi. Kuulovammaisten ei pitäisi joutua kokemaan huonommuuden tunnetta ominaisuutensa vuoksi.