Digitaaliset menetelmät nuorten mielenterveystyössä
Savenius, Jenni; Karjalainen, Matias (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110919573
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110919573
Tiivistelmä
Mielenterveys on tärkeä osa ihmisen hyvinvointia. Viime vuosina mielenterveystapausten määrä on lisääntynyt nuorilla. Nuoret hakevat yhä vähemmän
apua niin sanotusti klassisilla menetelmillä, esimerkiksi soitolla terveysasemalle. Avun hakeminen digitaalisesti on lisääntynyt. Ongelmana on, että nuoret eivät saa tarvitsemaansa apua helposti. Digitalisaation lisäännyttyä viime
vuosina, on tullut uusia tapoja olla vuorovaikutuksessa nuorten kanssa ja näin
ollen tarvittavan avun saaminen on helpottunut. Tarkoituksena opinnäytetyössä oli etsiä uusia tapoja mielenterveysongelmista kärsiville nuorille ja
osoittaa digitaalisten menetelmien olevan tehokasta mielenterveystyössä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka avulla oli
mahdollista tutkia digitaalisia menetelmiä ja osoittaa niiden hyötyä nuorille
kohdennetussa mielenterveystyössä. Opinnäytetyön tilaajana toimi Kaakkois Suomen ammattikorkeakoulu ja sen tavoitteena oli tuoda esiin materiaalia,
jota opetuksessa voisi hyödyntää. COVID-19-pandemian myötä tarve digitaali sille menetelmille lisääntyi kontaktien välttämiseksi.
Useat tutkimukset osoittivat positiivisia kokemuksia digitaalisista menetelmistä. Tutkimustulokset kertoivat sekä nuorten että terveydenhuollon ammattilaisten suhtautuvan positiivisesti digitaalisiin menetelmiin. Tutkimukset osoittivat, että digitaaliset menetelmät, esimerkiksi sovellukset ja sivustot, laskevat
kynnystä ottaa yhteyttä ammattilaiseen mielenterveysongelmia koskien.
Opinnäytetyön myötä johtopäätöksenä voitiin todeta digitaalisten menetelmien
käytön olevan vielä alkuvaiheessa Suomessa. Mielenterveysongelmat eivät
tulevaisuudessa todennäköisesti tule vähenemään, joten jatkossa olisikin
syytä tutkia, millaisilla digitaalisilla menetelmillä mielenterveyshäiriöitä voitaisiin ennaltaehkäistä. Monet tutkimukset koskivat masennusta ja sen lievittymistä, joten jatkossa voisi tutkia digitaalisten menetelmien vaikutuksia muidenkin mielenterveysongelmien kohdalla.
Asiasanat: digitaalisuus, nuoret, mielenterveys, terveydenhuolto, digitaaliset
menetelmät
apua niin sanotusti klassisilla menetelmillä, esimerkiksi soitolla terveysasemalle. Avun hakeminen digitaalisesti on lisääntynyt. Ongelmana on, että nuoret eivät saa tarvitsemaansa apua helposti. Digitalisaation lisäännyttyä viime
vuosina, on tullut uusia tapoja olla vuorovaikutuksessa nuorten kanssa ja näin
ollen tarvittavan avun saaminen on helpottunut. Tarkoituksena opinnäytetyössä oli etsiä uusia tapoja mielenterveysongelmista kärsiville nuorille ja
osoittaa digitaalisten menetelmien olevan tehokasta mielenterveystyössä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka avulla oli
mahdollista tutkia digitaalisia menetelmiä ja osoittaa niiden hyötyä nuorille
kohdennetussa mielenterveystyössä. Opinnäytetyön tilaajana toimi Kaakkois Suomen ammattikorkeakoulu ja sen tavoitteena oli tuoda esiin materiaalia,
jota opetuksessa voisi hyödyntää. COVID-19-pandemian myötä tarve digitaali sille menetelmille lisääntyi kontaktien välttämiseksi.
Useat tutkimukset osoittivat positiivisia kokemuksia digitaalisista menetelmistä. Tutkimustulokset kertoivat sekä nuorten että terveydenhuollon ammattilaisten suhtautuvan positiivisesti digitaalisiin menetelmiin. Tutkimukset osoittivat, että digitaaliset menetelmät, esimerkiksi sovellukset ja sivustot, laskevat
kynnystä ottaa yhteyttä ammattilaiseen mielenterveysongelmia koskien.
Opinnäytetyön myötä johtopäätöksenä voitiin todeta digitaalisten menetelmien
käytön olevan vielä alkuvaiheessa Suomessa. Mielenterveysongelmat eivät
tulevaisuudessa todennäköisesti tule vähenemään, joten jatkossa olisikin
syytä tutkia, millaisilla digitaalisilla menetelmillä mielenterveyshäiriöitä voitaisiin ennaltaehkäistä. Monet tutkimukset koskivat masennusta ja sen lievittymistä, joten jatkossa voisi tutkia digitaalisten menetelmien vaikutuksia muidenkin mielenterveysongelmien kohdalla.
Asiasanat: digitaalisuus, nuoret, mielenterveys, terveydenhuolto, digitaaliset
menetelmät