Pertunmaan Pienivesi: vuoden 2019 kuormitusselvitys
Volanen, Aki (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110919578
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110919578
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin valuma-alueilta Pertunmaan Pieniveteen laskevan sekä Pienivedestä poistuvan kuormituksen määrää kiloina vuodessa kuuden tutkimuskohteen kautta. Sen lisäksi tutkittiin erilaisia vesiensuojelullisia ratkaisuja ulkoisen kuormituksen ehkäisemiseksi. Tutkimuskohteet ovat Kaakonlammen laskupuro, Hörhänjoki, Hollonjoki, Lautjär-ven laskupuro, Leppäsuonpuro ja Pankajoki. Pieniveden lähtökuormitusta edustaa tutkimuskohteista Pankajoki ja muut ulkoista tulokuormitusta valuma-alueilta. Tulo- ja lähtökuormitusta sekä selvityksessä mukana olleita tutkimuskohteita ja niiden valuma-alueiden merkittävyyttä kuormituksen osalta arvioitiin ja vertailtiin keskenään tuloksissa. Lisäksi yhdeltä Pienivedellä sijaitsevalta näytteenottopisteeltä arviotiin kuormittumista järvellä vedenlaatu-luokituksilla, jotka määräytyvät vedenlaatumuuttujien pitoisuuksien mukaan. Kuormitusselvityksen tärkeimmät parametrit ovat fosfori, typpi, kiintoaine ja eloperäinen aines (CODMn).
Vuosikuormitukset valuma-alueilta tutkimuskohteiden kautta laskettiin virtaamapainotettu pitoisuus, keskivirtaama ja vuosikuormitus laskukaavojen avulla. Kaavoja varten tutkimuskohteiden näytteenottopisteiden eri parametrien mitatut pitoisuudet saatiin avoimesta ympäristötietojärjestelmästä (HERTTA) ja virtaamamittausten tulokset ovat Etelä-Savon ELY-keskukselta. Paikkatieto-ohjelma ArcGIS:n ArcMap versiolla 10.7.1 tehtiin Pieniveden valuma-alueista kartta kahden metrin korkeusmallilla, josta saatiin valuma-alueiden pinta-alat laskutoimituksiin sekä ominaisuus- ja maankäyttötiedot kuormitusta aiheuttavien lähteiden arviointia varten valuma-alueilta. Kahden metrin korkeusmalli on hieman Pertunmaan Pieniveden jo olemassa olevaa karkeampaa kymmenen metrin korkeusmallia tarkempi. Laskettuja tuloksia verrattiin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tekemään samanlaiseen kuormitusselvitykseen Pieniveden alueesta vesistömallijärjestelmä VEMALA:lla. Tulokset osoittavat, että kaikkien selvityksessä käytettyjen parametrien osalta Pieniveden tulokuormitus on lähtökuormitusta pienempi. Lautjärven laskupuron ja Leppäsuonpuron valuma-alueet ovat suurina maatalous- ja turvemaina merkittävimpiä Pieniveden kuormittajia. Sitten Hollonjoki sekä Hörhänjoki ja viimeisenä Kaakonlammen laskupuro. Kuitenkin jatkuva ulkoinen kuormitus voi heikentää Pieniveden veden laatua ja sen estämiseksi suositellaan vesiensuojelullisina toimenpiteinä pintavalutuskenttiä, laskeutusaltaita sekä patoja ja Puumavesi-hankkeen menetelmää valumavesien puhdistuloksen parantamiseen.
Vuosikuormitukset valuma-alueilta tutkimuskohteiden kautta laskettiin virtaamapainotettu pitoisuus, keskivirtaama ja vuosikuormitus laskukaavojen avulla. Kaavoja varten tutkimuskohteiden näytteenottopisteiden eri parametrien mitatut pitoisuudet saatiin avoimesta ympäristötietojärjestelmästä (HERTTA) ja virtaamamittausten tulokset ovat Etelä-Savon ELY-keskukselta. Paikkatieto-ohjelma ArcGIS:n ArcMap versiolla 10.7.1 tehtiin Pieniveden valuma-alueista kartta kahden metrin korkeusmallilla, josta saatiin valuma-alueiden pinta-alat laskutoimituksiin sekä ominaisuus- ja maankäyttötiedot kuormitusta aiheuttavien lähteiden arviointia varten valuma-alueilta. Kahden metrin korkeusmalli on hieman Pertunmaan Pieniveden jo olemassa olevaa karkeampaa kymmenen metrin korkeusmallia tarkempi. Laskettuja tuloksia verrattiin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tekemään samanlaiseen kuormitusselvitykseen Pieniveden alueesta vesistömallijärjestelmä VEMALA:lla. Tulokset osoittavat, että kaikkien selvityksessä käytettyjen parametrien osalta Pieniveden tulokuormitus on lähtökuormitusta pienempi. Lautjärven laskupuron ja Leppäsuonpuron valuma-alueet ovat suurina maatalous- ja turvemaina merkittävimpiä Pieniveden kuormittajia. Sitten Hollonjoki sekä Hörhänjoki ja viimeisenä Kaakonlammen laskupuro. Kuitenkin jatkuva ulkoinen kuormitus voi heikentää Pieniveden veden laatua ja sen estämiseksi suositellaan vesiensuojelullisina toimenpiteinä pintavalutuskenttiä, laskeutusaltaita sekä patoja ja Puumavesi-hankkeen menetelmää valumavesien puhdistuloksen parantamiseen.