Itämerellä käytettävien laivapolttoaineiden vertailu
Koivuniemi, Jimi (2021)
Koivuniemi, Jimi
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110919594
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110919594
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on Itämerellä käytettävien laivapolttoaineiden vertailu. Työ
on tehty yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) kanssa, osana Meri
liikenteen päästövähennystekniikoiden vertailu (MEPTEK) -hanketta. Hankkeen tavoitteena
on meriliikenteen taloudellisen kilpailukyvyn ja päästöttömyyskehityksen parantaminen.
Opinnäytetyön tavoitteena on vertailla Itämerellä käytettyjen polttoaineiden hintoja, päästöjä, saatavuutta, laatuja, sekä vaikutusta ihmisiin, laivoihin ja ympäristöön. Työn tekemisessä on käytetty kirjallista materiaalia sekä alan ammattilaisten haastatteluja.
Työssä vertaillaan pääosin kolmea Itämerellä käytettävää polttoainetta. Niiden heikkoudet
ja vahvuudet tuodaan esille ja niitä verrataan viime vuosien polttoainerajoitusten valossa.
Opinnäytetyössä rakennetaan kokonaiskuva nykyisestä polttoainekäytöstä, hinnoista,
päästöistä sekä tulevaisuuden näkymistä. Työssä pohditaan tulevaisuuden polttoaineratkaisuja ja niiden mahdollisia ongelmia. Ammattilaisten haastattelujen avulla saadaan tarkempi kuva alalla työskentelevien henkilöiden näkökulmasta. Alan ammattilaiset kertovat
näkemyksiään tulevaisuuden polttoaineista, polttoaineiden hintakehityksestä, saatavuu-
desta, varustamoiden strategioista, sekä polttoaineiden ja niihin liittyvien teknologioiden ongelmista.
Työssä selvisi, että nykyisistä polttoaineista nesteytetty maakaasu on monilta osin paras
vaihtoehto. Se alittaa päästörajoitukset sekä rikkiyhdisteiden että typpiyhdisteiden osalta.
Ongelmaksi kuitenkin muodostuvat metaanivuodot, sekä vielä hieman vajavainen bunkraus-infrastruktuuri. Tällä hetkellä öljy- ja tislepohjaisia polttoaineita pystytään vielä käyttämään hyvin skrubberien ja SCR-järjestelmien avulla, joilla typpi- ja rikkiyhdistepäästöjä voidaan hillitä. Työssä myös selvisi, että monilla tulevaisuuden polttoaineilla on omat ongel-
mansa, eikä juuri mikään nykyisistä vaihtoehdoista pysty yksinään korvaamaan nykyisiä
polttoaineita, ainakaan lähivuosina. Haastatteluista selvisi, että monet asiat eivät ole aivan
niin mustavalkoisia kuin monet kirjalliset lähteet antavat ymmärtää. Pohdintaosiossa vertaillaan kirjallista- ja haastatteluosiota, sekä pohditaan työssä tehtyjä johtopäätöksiä.
on tehty yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) kanssa, osana Meri
liikenteen päästövähennystekniikoiden vertailu (MEPTEK) -hanketta. Hankkeen tavoitteena
on meriliikenteen taloudellisen kilpailukyvyn ja päästöttömyyskehityksen parantaminen.
Opinnäytetyön tavoitteena on vertailla Itämerellä käytettyjen polttoaineiden hintoja, päästöjä, saatavuutta, laatuja, sekä vaikutusta ihmisiin, laivoihin ja ympäristöön. Työn tekemisessä on käytetty kirjallista materiaalia sekä alan ammattilaisten haastatteluja.
Työssä vertaillaan pääosin kolmea Itämerellä käytettävää polttoainetta. Niiden heikkoudet
ja vahvuudet tuodaan esille ja niitä verrataan viime vuosien polttoainerajoitusten valossa.
Opinnäytetyössä rakennetaan kokonaiskuva nykyisestä polttoainekäytöstä, hinnoista,
päästöistä sekä tulevaisuuden näkymistä. Työssä pohditaan tulevaisuuden polttoaineratkaisuja ja niiden mahdollisia ongelmia. Ammattilaisten haastattelujen avulla saadaan tarkempi kuva alalla työskentelevien henkilöiden näkökulmasta. Alan ammattilaiset kertovat
näkemyksiään tulevaisuuden polttoaineista, polttoaineiden hintakehityksestä, saatavuu-
desta, varustamoiden strategioista, sekä polttoaineiden ja niihin liittyvien teknologioiden ongelmista.
Työssä selvisi, että nykyisistä polttoaineista nesteytetty maakaasu on monilta osin paras
vaihtoehto. Se alittaa päästörajoitukset sekä rikkiyhdisteiden että typpiyhdisteiden osalta.
Ongelmaksi kuitenkin muodostuvat metaanivuodot, sekä vielä hieman vajavainen bunkraus-infrastruktuuri. Tällä hetkellä öljy- ja tislepohjaisia polttoaineita pystytään vielä käyttämään hyvin skrubberien ja SCR-järjestelmien avulla, joilla typpi- ja rikkiyhdistepäästöjä voidaan hillitä. Työssä myös selvisi, että monilla tulevaisuuden polttoaineilla on omat ongel-
mansa, eikä juuri mikään nykyisistä vaihtoehdoista pysty yksinään korvaamaan nykyisiä
polttoaineita, ainakaan lähivuosina. Haastatteluista selvisi, että monet asiat eivät ole aivan
niin mustavalkoisia kuin monet kirjalliset lähteet antavat ymmärtää. Pohdintaosiossa vertaillaan kirjallista- ja haastatteluosiota, sekä pohditaan työssä tehtyjä johtopäätöksiä.