Kudottu maailma ja lankojen avaruus: tekstiilitaiteilija Kirsti Rantasen kolmiulotteisten taideteosten ilmaisuvoima 1970-luvulta 1990-luvulle
Hiltunen, Niina (2021)
Hiltunen, Niina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111020007
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111020007
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön kohteena on suomalaisen tekstiilitaiteilija Kirsti Rantasen (1930–2020) kolmiulotteisten tekstiilitaideteosten ilmaisuvoima. Rantasen taiteellista tuotantoa ja sen sisältöjä ei aiemmin ole tutkittu. Rantasen teosten analyysi asettuukin historialliseen, suomalaisen tekstiilitaiteen tutkimuksen jatkumoon, toimien myös kirjoittajan oman taiteilijuuden laaja-alaisena kehittäjänä. Työ esittelee Rantasen teoksia ja niiden ilmaisuvoimaa: millaista se on, mistä se koostuu ja miten teoksissa käytetyt materiaalit, värit, pinnat ja muodot siihen vaikuttavat ja onko teoksista löydettävissä yhteisiä piirteitä.
Designmuseon arkistossa ja kokoelmissa olevista Kirsti Rantasen teoksista on valittu otos, joka mahdollisimman laajasti ja moniulotteisesti sisältää vuoden 1971 Lausannen biennaalin jälkeen valmistuneita Rantasen kolmiulotteisia teoksia. Vuosina 1973–1991 valmistuneita teoksia on analysoitu yhteensä viisitoista. Tutkimusstrategiana on tapaustutkimus ja analyysistrategiana vastaanottajakohtainen, moniaistinen teosanalyysi anayysilomaketta apuna käyttäen. Rantasen teosten yhteisiä piirteitä tämän tutkimuksen perusteella ovat monimateriaalisuus sekä pinnan ja värien monipuolinen käyttö kiinteänä osana muotoa sekä oivaltava teosten nimeäminen.
Analysoitujen teosten kautta on myös mahdollista nähdä Rantasen taiteessa ja taiteilijuudessa tapahtuneita muutoksia ja kehitystä 1970-luvulta hänen viimeisimpiin töihinsä saakka. Näitä ovat materiaalin käytössä tapahtuneet muutokset, teosten moniosaistuminen ja niiden koon kasvu sekä teosten käsitteellistyminen. Myös teosten tilallinen luonne kehittyy 1970-luvulta alkaen moniulotteisemmaksi ja vapaammaksi.
Työskentelyssä ja analyysissä apuna ovat olleet taiteilijan Designmuseolle luovuttama muu arkistoaineisto: luonnokset ja näyttelyjulkaisut sekä taiteilijan omat julkiset kirjoitukset, valokuvat, kirjeenvaihto, opetusaineisto, lanka- ja materiaaliaineisto sekä sanoma- ja aikakauslehtiartikkelit ja näyttelyarvostelut Rantasen uran eri vaiheista. Tärkeänä taustatiedonlähteenä työssä ovat olleet myös puhelinkeskustelut ja sähköpostikirjeenvaihto. Näitä olen käynyt erityisesti tekstiilitaiteilija ja professori emerita Päikki Prihan kanssa. Priha oli sekä Kirsti Rantasen oppilas että myöhemmin kollega ja ystävä. Myös Designmuseon henkilöstöön kuuluvat Susanna Thiel ja Harry Kivilinna ovat antaneet arvokkaita tietoja arkistoaineistoon liittyen. The topic of this thesis is the expressiveness of Finnish textile artist Kirsti Rantanen’s (1930–2020) three-dimensional textile artworks. The artworks of Rantanen haven’t been examined before. Analyzing her work places her art and artistry in the study continuum of Finnish textile art and artists. This thesis has also offered personal artist development for the writer.
The main emphasis lies on the analysis of Rantanen’s 15 works and their expressiveness, i.e., what the expressiveness is like, what does it consist of and how materials, colors, surfaces and forms of the art textiles affect the expressive power. It is also discussed if there are any common features in Rantanen’s textile art.
15 Rantanen’s three-dimensional works, made after the 5th International Lausanne Tapestry Biennial (1971) in the years between 1973–1991, have been analyzed by using multisensory and recipient-based analysis methods. All the analyzed works are part of the Rantanen archive in the Design Museum archives in Vantaa. Based on this study, the common features of Rantanen’s art are wide use of different materials, versatile use of color and surface structures as a part of the overall shape and form as well as insightful naming of the works. It is also possible to see changes and development in Rantanen’s art from 1970s until the very end of her career. Her use of material and three-dimensionality change and the works start to consist of several pieces. The size of the works grows and their nature becomes more spatial and conceptual.
The Kirsti Rantanen archive in the Design Museum has offered important background information in form of Rantanen’s published writings, photographs, correspondence, teaching materials, yarn samples and many exhibition reviews and articles published in various newspapers and magazines throughout her career. Important sources of information have also been discussions with Professor Päikki Priha, Rantanen’s former student, colleague and friend as well as discussions with members of staff in the Design Museum, Susanna Thiel and Harry Kivilinna.
Designmuseon arkistossa ja kokoelmissa olevista Kirsti Rantasen teoksista on valittu otos, joka mahdollisimman laajasti ja moniulotteisesti sisältää vuoden 1971 Lausannen biennaalin jälkeen valmistuneita Rantasen kolmiulotteisia teoksia. Vuosina 1973–1991 valmistuneita teoksia on analysoitu yhteensä viisitoista. Tutkimusstrategiana on tapaustutkimus ja analyysistrategiana vastaanottajakohtainen, moniaistinen teosanalyysi anayysilomaketta apuna käyttäen. Rantasen teosten yhteisiä piirteitä tämän tutkimuksen perusteella ovat monimateriaalisuus sekä pinnan ja värien monipuolinen käyttö kiinteänä osana muotoa sekä oivaltava teosten nimeäminen.
Analysoitujen teosten kautta on myös mahdollista nähdä Rantasen taiteessa ja taiteilijuudessa tapahtuneita muutoksia ja kehitystä 1970-luvulta hänen viimeisimpiin töihinsä saakka. Näitä ovat materiaalin käytössä tapahtuneet muutokset, teosten moniosaistuminen ja niiden koon kasvu sekä teosten käsitteellistyminen. Myös teosten tilallinen luonne kehittyy 1970-luvulta alkaen moniulotteisemmaksi ja vapaammaksi.
Työskentelyssä ja analyysissä apuna ovat olleet taiteilijan Designmuseolle luovuttama muu arkistoaineisto: luonnokset ja näyttelyjulkaisut sekä taiteilijan omat julkiset kirjoitukset, valokuvat, kirjeenvaihto, opetusaineisto, lanka- ja materiaaliaineisto sekä sanoma- ja aikakauslehtiartikkelit ja näyttelyarvostelut Rantasen uran eri vaiheista. Tärkeänä taustatiedonlähteenä työssä ovat olleet myös puhelinkeskustelut ja sähköpostikirjeenvaihto. Näitä olen käynyt erityisesti tekstiilitaiteilija ja professori emerita Päikki Prihan kanssa. Priha oli sekä Kirsti Rantasen oppilas että myöhemmin kollega ja ystävä. Myös Designmuseon henkilöstöön kuuluvat Susanna Thiel ja Harry Kivilinna ovat antaneet arvokkaita tietoja arkistoaineistoon liittyen.
The main emphasis lies on the analysis of Rantanen’s 15 works and their expressiveness, i.e., what the expressiveness is like, what does it consist of and how materials, colors, surfaces and forms of the art textiles affect the expressive power. It is also discussed if there are any common features in Rantanen’s textile art.
15 Rantanen’s three-dimensional works, made after the 5th International Lausanne Tapestry Biennial (1971) in the years between 1973–1991, have been analyzed by using multisensory and recipient-based analysis methods. All the analyzed works are part of the Rantanen archive in the Design Museum archives in Vantaa. Based on this study, the common features of Rantanen’s art are wide use of different materials, versatile use of color and surface structures as a part of the overall shape and form as well as insightful naming of the works. It is also possible to see changes and development in Rantanen’s art from 1970s until the very end of her career. Her use of material and three-dimensionality change and the works start to consist of several pieces. The size of the works grows and their nature becomes more spatial and conceptual.
The Kirsti Rantanen archive in the Design Museum has offered important background information in form of Rantanen’s published writings, photographs, correspondence, teaching materials, yarn samples and many exhibition reviews and articles published in various newspapers and magazines throughout her career. Important sources of information have also been discussions with Professor Päikki Priha, Rantanen’s former student, colleague and friend as well as discussions with members of staff in the Design Museum, Susanna Thiel and Harry Kivilinna.
