Muistisairaan hyvä kuolema: saattohoidon opas hoitohenkilökunnalle tehostetun palveluasumisen yksikköön
Günther, Anne; Herrala, Minna (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111220159
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111220159
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi tehostetun palveluasumisen yksikkö Attendo Hovinsaari 3. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa saattohoidon opas Attendon Hovinsaari 3:n hoitohenkilökunnan käyttöön. Saattohoidon oppaan tavoitteena on mahdollistaa asukkaille laadukas saattohoito sekä helpottaa yhteisten toimintamallien tuomista käytäntöön ajantasaisen ja tutkimuksiin perustuvan tiedon avulla.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistehtävänä. Kehittämistehtävään on sisällytetty tutkimusmenetelmänä kirjallisuuskatsaus. Tutkimuskysymyksen avulla selvitettiin, millaisia asioita on huomioitava, jotta saattohoito tehostetussa palveluasumisessa on suositusten mukaista. Työhön valikoitui yhdeksän tutkimusta, joista neljä on englanninkielisiä ja viisi suomenkielisiä. Kirjallisuuskatsauksen aineiston analysointiin käytettiin teemoittelua.
Tulosten perusteella ajoissa tehty hoitosuunnitelma ennaltaehkäisee turhia sai-raalasiirtoja, kun pitkäaikaissairautta pystytään hoitamaan hoivakodin keinoin ja akuutteihin tilanteisiin on varauduttu. Huomio on kohdistettava myös hoidon laatuun hoivakodissa, jos asukasta ei lähetetä sairaalaan. Asukkaan oireita, kuten kipua, on osattava arvioida silloinkin, kun hän ei niitä sanallisesti pysty ilmaisemaan. Kipulääkitys tulee olla ajantasainen, hoitajan tulee osata ennakoida riittävä kipulääkitys esimerkiksi viikonloppujen ja pyhien varalle. Asukkaan yksilöllinen huomioiminen viestii, että hänet nähdään arvokkaana ihmisenä elämän loppuun asti.
Johtopäätöksenä voimme todeta, että opas on tarpeellinen hoitohenkilökunnan päätöksenteon tueksi sekä sijaisten ja uusien työntekijöiden perehdyttämiseksi. Opas on tavoitteiden mukaisesti selkeä ja helppokäyttöinen. Opas helpottaa yhteisten toimintamallien tuomista käytäntöön ja mahdollistaa laadukkaan saattohoidon yksikössä.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistehtävänä. Kehittämistehtävään on sisällytetty tutkimusmenetelmänä kirjallisuuskatsaus. Tutkimuskysymyksen avulla selvitettiin, millaisia asioita on huomioitava, jotta saattohoito tehostetussa palveluasumisessa on suositusten mukaista. Työhön valikoitui yhdeksän tutkimusta, joista neljä on englanninkielisiä ja viisi suomenkielisiä. Kirjallisuuskatsauksen aineiston analysointiin käytettiin teemoittelua.
Tulosten perusteella ajoissa tehty hoitosuunnitelma ennaltaehkäisee turhia sai-raalasiirtoja, kun pitkäaikaissairautta pystytään hoitamaan hoivakodin keinoin ja akuutteihin tilanteisiin on varauduttu. Huomio on kohdistettava myös hoidon laatuun hoivakodissa, jos asukasta ei lähetetä sairaalaan. Asukkaan oireita, kuten kipua, on osattava arvioida silloinkin, kun hän ei niitä sanallisesti pysty ilmaisemaan. Kipulääkitys tulee olla ajantasainen, hoitajan tulee osata ennakoida riittävä kipulääkitys esimerkiksi viikonloppujen ja pyhien varalle. Asukkaan yksilöllinen huomioiminen viestii, että hänet nähdään arvokkaana ihmisenä elämän loppuun asti.
Johtopäätöksenä voimme todeta, että opas on tarpeellinen hoitohenkilökunnan päätöksenteon tueksi sekä sijaisten ja uusien työntekijöiden perehdyttämiseksi. Opas on tavoitteiden mukaisesti selkeä ja helppokäyttöinen. Opas helpottaa yhteisten toimintamallien tuomista käytäntöön ja mahdollistaa laadukkaan saattohoidon yksikössä.